Perustoimeentulotuen siirryttyä kuluvan vuoden alussa Kelan tehtäviin kunnan vastuulle jäi täydentävä ja ehkäisevä tuki. Kelan kautta kulkeva tuen maksatus mahdollistaa sen, että kunnissa voidaan nyt keskittyä sosiaalityöhön, jota Raisiossa tehdään entistä näkyvämmäksi ja helposti lähestyttävämmäksi.
RAISIO. Raision kaupunki on aloittanut uudenlaisen mallin, jossa sosiaalitoimi jalkautuu kaupunkilaisten pariin yhdessä Kelan kanssa. Raision kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Leena Lahti selventää, että Raision seurakunnan tiloissa eri puolilla kaupunkia järjestettävissä diakoniatoimiston päivystyksissä on mukana työntekijät sosiaalitoimesta ja Kelasta.
– Olemme nyt muutaman kuukauden ajan kokoontuneet kerran viikossa kaupungin seurakuntakodeissa. Seuraavat tapaamiset ovat Tikanmaalla torstaina 16.11. ja Vaisaaressa 20.11. iltapäivällä yhdestä kolmeen. Muuten päivystyksiä on kuukauden ensimmäisenä ja viidentenä maanantaina keskustan seurakuntatalolla sekä neljäntenä maanantaina Kokinvuoressa. Osallistuminen ei vaadi sosiaalitoimen asiakkuutta, Lahti kertoo.
Elämän erilaisiin kriisitilanteisiin on mahdollista hakea tukea – aivan kenen tahansa. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien ylipääsemiseksi.
– Ikäihmiset ovat eräs tyypillisimpiä sosiaalitoimen asiakasryhmistä, koska heidän osuus väestöstä on suuri. Vähävaraisuutta ilmenee heidän keskuudessaan samalla lailla kuin opiskelijoiden ja lapsiperheidenkin, Lahti toteaa.
– Ikääntyvää väestöryhmäämme ajatellen kaupungissamme aloitti pitkästä aikaa ikäihmisten oma sosiaalityöntekijä kaksi viikkoa sitten, lisää Lahti.
Kolmiosainen toimeentulotuki
Toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.
– Se muodostuu kolmesta osasta: Kelan maksamasta perustoimeentulotuesta sekä kunnan vastuualueeseen kuuluvista täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, Lahti erittelee.
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät ylimääräiset asumismenot sekä erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista kunnat päättävät itse toimeentulotukilain nojalla. Tuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä.
Sosiaalityöntekijä Laura Leppänen aikuissosiaalityön yksiköstä muistuttaa, että toimeentulotuki lasketaan jokaiselle henkilölle jokaiselta kuukaudelta erikseen.
– Yhtä ja ainutta oikeaa vastausta ei ole antaa usein esitettyyn kysymykseen siitä, kuka on oikeutettu toimeentulotukeen. Perhekunnat ovat erilaisia ja niin ovat heidän tilanteensakin. Elämän tarpeet ovat pääosin samanlaisia kaikissa ikäryhmissä, vain kotihoidon tukipalvelut ovat sellainen asia, joka erottaa vanhusväestön muista, Leppänen sanoo.
– Yksin asuvan on mahdollista saada toimeentulotuen perusosaa. Se lasketaan niin, että ihmiselle tulisi jäädä 487,89 euroa kuukaudessa elämän perustarpeita varten, jatkaa Leppänen.
Toimeentulotuessa otetaan huomioon välttämättömät tarpeet, joihin kuuluvat esimerkiksi ruoka, julkinen terveydenhuolto, vaatteet ja jalkineet.
– Jos omat varat eivät riitä esimerkiksi silmälasien hankintaan, kannattaa hakemus tehdä suoraan Kelaan. Apua ja infoa saa aina myös kaupungin sosiaalitoimistosta esimerkiksi arkipäivisin toimivan puhelinneuvonnan kautta sekä paikan päällä myös ilman ajanvarausta kello 9–15, Leppänen ja Lahti huomauttavat.
Perusosaan sisältyvien terveydenhuoltomenojen lisäksi muun muassa asumiseen liittyviä kuluja, tarvittavia käsikauppa- ja reseptilääkeostoja, terveydenhuollon asiakasmaksuja, julkisen terveydenhuollon matkakuluja ja juuri silmälasien tai pesukoneen hankinta voidaan hyväksyä muina perusmenoina.
Nyt keskitytään sosiaalityöhön
Kuntien sosiaalitoimissa eletään parhaillaan muutoksen aikaa tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuessa.
– Nyt on aika kehittää kestäviä käytäntöjä ja palveluita sekä verkostoitua entistäkin paremmin. Asumisratkaisut ja teknologia ovat asioita, jotka puhuttavat ikäihmisten palvelutarvetta kartoittaessa. Tulevaisuudessa voi olla enemmän erilaisia esimerkiksi yhteisöllisen asumisen ratkaisuja. Teknologia kotiin -haaste on kaksipiippuinen: teknologiasta saadaan hyötyjä, kunhan sitä totutaan käyttämään, Lahti ja Leppänen pohtivat.
Sosiaalityöntekijöiden mukaan perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan vastuualueelle on tuonut kunnalle liikkumavaraa ja resursseja keskittyä varsinaiseen sosiaalityöhön.
– Konkreettisia muutoksia ovat olleet esimerkiksi kotikäynnit, joita pystymme tekemään nyt aivan erilaisella otteella kuin ennen. Lisäksi se on mahdollistanut jalkautumisen seurakuntataloille diakoniatoimiston päivystyksiin kerran viikossa, he kertovat.
Vapaaehtoistyölle kunniaa
Lahti ja Leppänen sanovat, että sosiaalitoimi toimii asiakkaan puolella tämän omista, yksilöllisistä lähtökohdista.
– Sitä varten me täällä olemme, että saamme yhdessä asiakasnäkökulmasta usein sekavaan tukien viidakkoon selvyyttä. Ihan ensiksi aina selvitetään, että asiakkaalla on perusetuudet kunnossa.
Sosiaalitoimi on tiiviissä yhteistyössä Kelan, kaupungin palveluihin kuuluvan arkiavun ja Hulvelan Helmen sekä seurakunnan kanssa.
– Vapaaehtoistyö toimii oivallisena yksinäisyyttä ja toimintakyvyttömyyttä ehkäisevänä lisänä kunnan tarjoamille palveluille, Leppänen toteaa.
– Huolissaan oleva läheinen voi myös tehdä ilmoituksen sosiaalitoimelle, jos omaisen tilanne huolettaa. Toivomme, että ilmoituksiin liitetään aina vähintäänkin avuntarvitsijan puhelinnumero, jotta asia saadaan heti eteenpäin. Yleisimmin ilmoituksia tehdään lapsista ja ikäihmisistä, Lahti lisää.
Katariina Mäkinen-Önsoy
