Tähtiharrastus on Suomessa erittäin suosittua.
Tähtiharrastuspäivää vietetään lähellä syyspäiväntasausta, tänä vuonna lauantaina 26. syyskuuta, kun päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla liki samanpituiset.
Tummat, mutta yhä lämpimät illat kutsuvatkin nyt tähtitaivaan alle.
Tähtiharrastajien määrä Suomessa on maailman huippuluokkaa suhteessa asukaslukuun, ja harrastus on maassamme poikkeuksellisen monimuotoista.
– Ei ole yhtä oikeaa tapaa harrastaa, tiedottaja ja tiedeviestijä Anne Liljeström kommentoi Ursan tiedotteessa.
– Vaikka moni nimenomaan haluaa nauttia yötaivaan tähtimerestä ja sen lomasta löytyvistä sumuista ja galakseista, myös päivätaivaalta löytyy paljon tutkittavaa. Ja noin puolet Ursan jäsenistä nauttii avaruuden ja kosmologian tiedollisesta puolesta. Avaruuden loputtomuus ja kauneus koukuttavat, Liljeström lisää.
Maassamme toimii valtakunnallisesti toimivan Tähtitieteellinen yhdistys Ursan lisäksi kymmeniä itsenäisiä, paikallisesti toimivia tähtiyhdistyksiä. Tähtitieteellinen yhdistys Ursalla on jäseniä noin 17.000, ja se on Suomen suurimpia tieteellisiä yhdistyksiä.
Taivaalla riittää havaittavaa.
Mikäli tähtiharrastuksen havaitseva puoli kiinnostaa, Tähtiharrastuspäivän yön aikana taivaalla on monenlaisia ilmiöitä. Aurinko laskee nyt jo niin varhain, että koko maassa ehtii tulla kunnolla pimeää.
Planeetoista näkyvissä ovat rengasplaneetta Saturnus, punainen Mars sekä Jupiter suurine kuineen. Monet tutut tähtikuviot ovat näkyvissä taivaalla: Ison karhun tähdistön Otava on monille tuttu, samoin aamuyöstä taivaalle kipuava Orion. Illalla Kesäkolmion kirkkaat tähdet Vega, Altair ja Deneb loistavat etelän suunnalla. Taivaalla näkyy runsaasti satelliitteja.
Tähtiharrastuspäivän yönä päästään myös ihailemaan täysikuuta.
– Me helposti unohdamme ihmetellä, mistä Kuussa onkaan kyse, Anne Liljeström huomauttaa.
– Kuu on oma pieni maailmansa maapallon kiertoradalla, joka syntyi muinoin sulan kiven ja metallin roiskeista pienen planeetan törmättyä maapalloon. Kuun pinnalla näkyy edelleen muistoja hurjista muinaisista törmäyksistä – jopa paljain silmin! Kuu on aivan uskomaton taivaankappale, kun sitä pysähtyy ajattelemaan, jatkaa Liljeström.
Syksy on muutenkin hyvää aikaa tutustua tähtiharrastukseen.
– Iltojen pimenemiseen ehtii näin syksyllä mukaan, ja taivaan tähtipaljous ei tunnu heti musertavalta, Liljeström kuvailee.
– Ilmat ovat vielä suhteellisen lämpimiä. Kotigalaksimme Linnunratakin on taivaalla parahultaisessa asennossa, hän lisää.
Myös tähtiharrastuksen tiedollinen puoli elpyy syksyisin. Monet tähtiyhdistykset alkavat taas järjestää tähtinäytöksiä ja jäseniltoja, ja esimerkiksi Ursan blogit, podcast ja esitelmät palaavat kesätauolta.
Tähtiharrastajilla on Suomessa hyvät verkostot.
Moni perehtyy itselleen mieluisimpaan taivaan kohteeseen jossakin Ursan monista harrastusryhmistä. Myös maan lukuisat tähtiharrastusyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden harrastaa porukassa.
Tähtiharrastuspäivän ohjelmaa järjestetään suomalaisten tähtiyhdistysten toimesta ainakin Helsingissä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lempäälässä, Rovaniemellä, Salossa, Tampereella, Turun alueella ja Vaasassa.
Lisäksi tähtiharrastajat järjestävät lauantai-illalla yhteisen verkkolähetyksen, jossa kuullaan harrastajavieraita ja vieraillaan tähtiyhdistyksissä kautta maan. Lähetyksessä paneudutaan erityisesti Kuun havaitsemiseen, ja Ilmatieteen laitoksen tutkija Harri Haukka kertoo kuun ammattimaisesta tutkimuksesta. Lähetystä voi seurata YouTubessa kello 17 alkaen.
Lisäksi Tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjestää kello 19–20 kaikille avoimen, virtuaalisen tähtiretken, jossa tähtitaivasta päästään varmasti tutkimaan, säästä riippumatta.
Vaikka Tähtiharrastuspäivänä monet yhdistyksen järjestävät ohjelmaa, päivä on erinomainen tilaisuus kenelle tahansa jakaa omaa tietoa avaruudesta tai vaikkapa tähtien tai revontulien valokuvaamisesta sosiaalisessa mediassa tai kavereille.
– Oman kokemukseni mukaan ihmisiin tekee suuren vaikutuksen, kun pääsee itse katsomaan taivaan kohteita kaukoputkella, Anne Liljeström kertoo.
– Jos omistaa kaukoputken, sen voi sään salliessa vaikkapa pystyttää taloyhtiön pihalle, ja näyttää naapureille taivaan kohteita. Harva asia on niin päräyttävä, kuin vaikkapa Saturnuksen renkaiden näkeminen omin silmin. Se tuntuu ihan taikuudelta, sanoo Liljeström.
Jos tähtiharrastuksen tiedollinen puoli kiehtoo, harrastuksen parin pääsee ihan kotisohvalla.
– Jos haluaa aloittaa tiedollisen harrastuksen, esimerkiksi Ursan YouTube-kanavalta löytyy jo kymmeniä yleistajuisia esitelmiä monista eri aiheista, Liljeström vinkkaa.
Tähtiharrastusta pidetään joskus vaikeana tai kalliina harrastuksena, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Alkuun pääsee helposti vaikka iltakävelyllä. Suomessa julkaistaan myös paljon tähtitieteestä kertovaa kirjallisuutta.
– Heti ei tarvitse tunnistaa tähtikuvioita, pelkkä taivaan fiilistely riittää aluksi. Pian voikin alkaa opetella helpoimpia tähtikuvioita vaikkapa Ursan tähtikarttasovelluksen avulla. Saturnus nousee Tähtiharrastuspäivän yönä taivaalle Kuun perässä jo illalla, ja sen voi tunnistaa tähtien joukosta sovelluksen avulla.
Turun alueella toimiva tähtiharrastusyhdistys Turun Ursa järjestää Tähtiharrastuspäivänä avoimet ovet Kevolan observatoriolla, Paimiossa. Illan aikana pääsee tutustumaan observatorion historiaan ja laitteistoon. Kirkkaalla ilmalla järjestetään myös tähtinäytös kello 20–23. Sateella tapahtuma peruuntuu. Kevolan parkkipaikka on pieni, mutta lisää parkkipaikkoja löytyy Paimion Rastituvan pihalta, osoitteesta Ilttulantie 101.
Tapahtuman viettoon voi osallistua sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #tähtiharrastuspäivä tai #tähtiharrastuspäivä2026
Katariina Mäkinen-Önsoy
