Nordean taidesäätiön kiertue saapuu Turun Aboa Vetus Ars Nova -museoon ensi vuoden helmikuussa. Pienoisnäyttelyssä nähdään viisi teosta Helene Schjerfbeckiltä (1862–1946).
Helene Schjerfbeck opiskeli ja työskenteli ison osan 1880-luvusta ulkomailla, lähinnä Ranskassa ja Englannissa.
Suomeen palatessaan vuonna 1890 keskeistä hänen teoksissaan oli ilmaisun pelkistäminen sekä pintojen, viivojen ja sävyjen eheys.
Ei ole siis ihme, että juuri Helene Schjerfbeck sai ensimmäisenä suomalaistaiteilijana teoksiaan esille The Metropolitan Museum of Art -taidemuseoon (The Met) New Yorkissa.
Seeing Silence: The Paintings of Helene Schjerfbeck toteutettiin (joulukuu 2025 – huhtikuu 2026) yhteistyössä Ateneumin ja Kansallisgallerian kanssa.
Schjerfbeckin merkitys maamme kansainvälisesti arvostetuimpiin kuuluvana kuvataiteilijana näkyy vuosittain 10. heinäkuuta. Suomen kuvataiteen päivää vietetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä. Päivään liittyvien tapahtumien tarkoituksena on korostaa kuvataiteen merkitystä kulttuurissamme.
Aloitteen kuvataiteen päivästä kunniapuheenjohtajansa Antti Lassilan johdolla tehnyt Suomen Akvarellitaiteen yhdistys myös organisoi vuosittaista Suurta Maalaustapahtumaa kyseisenä päivänä ympäri Suomea. Varsinais-Suomessa tilaisuuksia on silloin järjestetty paikallisten taideyhdistysten ja museoiden vetämänä.
Suurta Maalaustapahtumaa vietetään vuosittain myös Tammisaaressa sijaitsevassa Raaseporin museossa.
Tammisaari oli merkittävä paikka taidemaalari Helene Schjerfbeckille hänen läntiselle Uudellemaalle sijoittuvien sukujuuriensa ansiosta.
Tammisaaren hän valitsi asuinpaikakseen, koska hän halusi asua lähellä merta. Ensimmäisen asuntonsa hän sai vanhasta Juslinin talosta Pitkäkadulta (Raaseporintie 2). Paikalla on nykyään muistomerkki ja Helene Schjerfbeckin aukio. Hän asui myös joitakin aikoja keltaisessa talossa Kalatorin reunalla Tammisaaren vanhassa kaupungissa Sigfrid Nybergin vuokralaisena. Tämä talo on vielä olemassa.
Hänen elämäänsä Tammisaaressa vuosina 1918–1941 valottaa museossa kesäkuussa avautunut uusi pysyvä kulttuurihistoriallinen näyttely Tammisaaren Helene / Helene i Eknäs. Näyttelyä on tukenut Svenska Kulturfonden.
Taitelija vietti kesät 1918–1920 kaupungissa, jossa asui vakituisesti sittemmin vuosina 1925–1941. On historiallisesti merkillepantavaa, että Tammisaaresta löytyi Schjerfbeckille ensimmäinen ja viimeinen oma koti.
Tammisaaren vuodet olivat Helene Schjerfbeckille tuotteliaita.
Häntä inspiroi pieni kaupunki, jossa meri on lähellä. Toisinaan taidemaalari piti Tammisaarta proosallisena ja jopa tylsänä, joinakin päivinä hän kuitenkin tunnusti, että ”täällä on rauhaa – saa istua ja lukea Degas’sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä”.
Näyttely elää ja muuttuu, kuten taideteos maalaustelineellä. Esillä on vaihtuva kokoelma Schjerfbeckin teoksia, esineitä, valokuvia ja muuta arkistomateriaalia, jotka kertovat tarinaa taiteilijan arjesta ja ihmissuhteista.
Tammisaaren Helene -näyttelyn käsikirjoittajana toimi filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen.
Schjerfbeckin elämään kaupungissa pääsee tutustumaan mestarimaalarin jalanjäljissä. Museolta voi napata mukaansa taiteilijalle merkittäviä paikkoja Tammisaaressa esittelevän kartan. Lisäksi on mahdollista lähteä elämysopas Anne Ingmanin vetämille kävelykierroksille.
Raaseporin museossa ja Chappessa oli heinäkuussa yli 10.000 kävijää. Yhdeksi vaikutteeksi museonjohtaja Lassi Patokorpi nostaa Helene Schjerfbeckin elämästä Tammisaaressa kertovan näyttelyn. Museokompleksin vetonauloina toimivat yleisesti Chappen kesänäyttelyt.
Lassi Patokorpi sanoo, että Museokortin uusi Museomatkat-palvelu tuo tervetullutta lisäpontta alueen matkailuun.
– Meillä on käynyt nyt neljä loppuunmyytyä bussia Tampereelta ja Helsingistä heinäkuussa Museomatkalla ja lisämatkoja on tulossa. Olemme itsekin kokeilleet aiemmin järjestää bussikuljetuksia Helsingistä, ja vaikka kysyntä ja palaute on ollut erinomaista, ei matkanjärjestäminen kuulu museon ydintehtäviin. Olemme kovin tyytyväisiä, että löytyy tällaisia aloitteita ja matkanjärjestäjiä, jotka tuovat matkailijoita tänne, museonjohtaja Patokorpi kiittelee.
Chappen tiloissa on 6.9. asti nähtävillä Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän saaresta innoituksensa saanut näyttely Klovharun lumoissa – Toven ja Tuulikin saarella. Näyttely painottuu turkulaisen Erika Adamssonin ja ahvenanmaalaisen Katja Syrjän nykytaiteeseen, mutta esittelee myös Janssonin ja Pietilän taidetta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Nordean Taidesäätiön teoskokonaisuus on syntynyt Nordean sekä Nordean edeltäjäpankkien taidekeräilyn tuloksena. Nordean Taidesäätiö jatkaa pankkien yli sadan vuoden mittaista kokoelmatyötä, jossa taide ja pankkihistoria nähdään paitsi kulttuuriperintönä myös osana sivistystä ja ajattelua. Kokoelman helmet -kiertue saapuu Turkuun vuoden 2027 alussa.
