Tyks Kompassisairaalan pihalle Turkuun rakennetaan lähivuosina mikrometsä, joka toimii osana psykiatrista hoitoa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan mukaan Lumottu metsä -niminen mikrometsäkokonaisuus toteutetaan Kompassisairaalan toisen rakennusvaiheen yhteydessä.
Projektiaikataulun mukaan Tyks Kompassisairaalan toinen rakennusvaihe valmistuu loppuvuodesta 2028. Käyttöönotto toteutuu alkuvuodesta 2029.
Sen myötä psykiatriset palvelut kootaan entistä tiiviimmin yhteen paikkaan.
– Toiminnan suunnittelu tarkentuu rakentamisen edetessä. Uuteen sairaalaan tulee noin 16 avohoidon yksikköä ja viisi osastoa, ja henkilöstömäärä kasvaa noin 900:aan. Samalla varmistamme, että myös ulkotilat tukevat hoitoa ja arjen toimintaa kokonaisuutena, projektipäällikkö Pekka Makkonen Tyks Psykiatriasta sanoo.
Aistit herättelevä metsä keskellä sairaala-aluetta
Kompassisairaalan pihalle suunniteltu mikrometsä, kutsumanimeltään Lumottu metsä, on kooltaan noin 330 neliömetriä.
Suljettu piha-alue sijoittuu rakennusten suojaan Villa Medican ja sairaalan väliin.
Mikrometsä ei ole vain maisemallinen elementti, vaan se toimii osana sairaalan hoitoympäristöä.
Metsä suunnitellaan monille eri käyttäjille: potilaille, henkilökunnalle, sairaalakoulun oppilaille sekä alueen eliöstölle. Tavoitteena on elävä, monikerroksinen ympäristö, jossa yhdistyvät hoito, oppiminen ja luonnon monimuotoisuus.
Lumottu metsä on yksi Kompassisairaalan aistihuoneista, joita tulee sairaalaan kaikkiaan 15.
– Mikrometsä on osa koko sairaala-alueen suunnittelua. Se rakennetaan samassa aikataulussa muun pihakokonaisuuden kanssa, ja tavoitteena on toimiva, turvallinen ja pitkäikäinen ympäristö sairaalan käyttöön, hankesuunnittelija Maria Mäntylä Varhan kiinteistöpalveluista kertoo.
– Metsään tulee polkuja, puita, pensaita ja muuta kasvillisuutta. Kasvit ovat jo kasvamassa, ja kokonaisuus valmistuu samaan aikaan sairaalan kanssa, Pekka Makkonen täydentää.
Maaperän mikrobisto inspiraation lähteenä
Lumottuun metsään haetaan inspiraatiota varsinaissuomalaisten vanhojen metsien eliöyhteisöistä, erityisesti maaperän mikrobistosta.
Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä, ja samalla tuoda luonnon hyvinvointivaikutukset osaksi psykiatrista hoitoa.
– Luonto voi toimia hoidon tukena monella tasolla. Mikrometsä tarjoaa kokemuksellisen ja aisteja aktivoivan ympäristön, joka voi auttaa rauhoittumaan, keskittymään ja käsittelemään tunteita, Apart We Shall Perish -työryhmää edustava hankejohtaja Nina Rantala taustoittaa.
– Tavoitteena on luoda tila, jossa potilas ei ole vain hoidettava, vaan aktiivinen kokija. Metsä kutsuu liikkumaan, aistimaan ja löytämään omaa suhdetta ympäristöön, Rantala kuvaa.
