Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo Halisissa on paitsi virkistyskohde myös luonnon- ja vesiensuojelun työympäristö.
Aurajokisäätiö toimii Aurajoen varren kuntien kanssa yhteistyössä. Säätiö hallinnoi Aurajoen opastuskeskus Myllärintaloa Halistenkoskella.
– Toimimme taustalla koko ajan eli säätiön toiminnassa ei ole hiljaista kauden ulkopuolellakaan. Luonnon- ja vesiensuojelutyö on käynnissä ympäri vuoden, Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Eelin Hoffström-Çağıran kertoo.
Riippuu vuosittain kevään alkamisen ajankohdasta, koska sesonki varsinaisesti aukeaa.
– Paljon on vielä siis valmisteltavaa, sillä heti jäiden lähtiessä joessa pitäisi olla niin melojat kuin Keltalammikki VEX -hankkeen peitteetkin, Eelin Hoffström-Çağıran sanoo.
– Olemme saaneet rahoituksen keltalammikkihankkeeseen, jossa kehitetään pintapeittomenetelmää Aurajoen suojelemiseksi. Hanke on osarahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, nykyiseltä Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta, saamallamme EU:n maaseuturahoituksella. Lisäksi hanke on saanut rahoitusta Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä, Hoffström-Çağıran jatkaa.
Vuoden alussa alkaneen Keltalammikki VEX -hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla torjuntaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti. Vastaavaa torjuntamenetelmää on kokeiltu Ruotsin Tingsrydissä sijaitsevissa vesissä, ja sieltä saatuja oppeja hyödynnetään myös Aurajoessa.
Keltalammikki on vieraslaji, joka on levinnyt alueelle puutarhaistutusten seurauksena.
Aurajoessa laji havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, minkä jälkeen sen leviäminen on ollut nopeaa.
– Keltalammikkiesiintymä alkaa Liedon Vanhanlinnan kohdalta jatkuen aina Halisiin asti. Laskimme viime kesänä, että kasvin pintapeitteisyys joessa tällä välillä on 50.000–60.000 neliötä, Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja toteaa.
– Hankkeessa kehittelemme menetelmän keltalammikin taltuttamiseksi niin, että saisimme pysäytettyä esiintymän. Ajatuksena on, että pinta peitetään kelluvilla estokankailla. Esimerkkien mukaan peitteiden torjuntateho perustuu siihen, että ne estävät auringonvalon pääsyn auringolle person kasvin lehdille, ja näin tukahduttavat kasvustoja tehokkaasti, hän lisää.
Aurajokisäätiön kilpailutus Keltalammikki VEX -hankkeelle oli käynnissä maaliskuun puoliväliin asti. Kilpailutuksessa pyydettiin tarjousta menetelmäsuunnitelman tekemiseen ja käytännön testaukseen kaksivuotisessa hankkeessa.
Aurajokisäätiöllä on meneillään paljon Saaristomeren pelastamiseen tähtääviä vesiensuojeluhankkeita.
Hankkeet keskittyvät tällä hetkellä Paattistenjoelle ja Pöytyälle.
– Vesiensuojelutoimenpiteissä tehdään maanomistajien kanssa yhteistyössä kosteikkoja tai kaksitasouomia, jotka hidastavat ravinteiden huuhtoutumista mereen. Yhteistyötä tehdään, koska pienissä kunnissa on pienet resurssit, ja vesiensuojelussa pitäisi pidättää vettä yläjuoksulle, kertoo Hoffström-Çağıran.
Vieraslajitalkoot ovat olleet hyvin suosittua toimintaa Halistenkosken ja Vähäjoen ympäristössä.
– Viime vuonna jättipalsamia oli poistamassa toista kymmentä vapaaehtoista tuhansien tuntien edestä. Jos saamme rahat kasaan, niin järjestämme vastaavia talkoita tänäkin kesänä, Hoffström-Çağıran lupaa.
– Toivomme tavoittavamme yhdistyksiä, jotka tietävät muiden kuntien vieraslajikohteita ja olisivat kiinnostuneita järjestämään torjuntatalkoita. Voimme tarjota asiantuntija-apua talkoiden pitämiseen sekä neuvoa paikallisia, miten alueita kannattaa hoitaa pitkäkestoisesti parhaiden tulosten saavuttamiseen, vinkkaa toiminnanjohtaja.
Halisten Myllärintalolla kahvilaa pitää Kakkupuoti MariAnnika.
Aurajokisäätiön vuokralaisena toimiva kahvila pitää seuraavaksi pop-up aukiolot pääsiäisenä 4.–6. huhtikuuta.
Melontamahdollisuuden joelle tuo yhteistyökumppanina toimiva Kanoottikuningas, jota varten melontalaiturit tuodaan huhtikuun aikana vesille.
Aurajoen opastuskeskuksen kokonaisuuteen kuuluu myös Vesilaitosmuseo. Aurajokisäätiöllä on yhteistyösopimus museon ja kokoelman omistavan Turun Vesihuollon kanssa. Säätiö järjestää tiloissa museotoimintaa. Kesäaukiolot ajoittuvat viikonloppuihin, joiden lisäksi opastuksen saa varattua muuna aikana säätiöltä.
– Kyseessä on paikallishistoriallisestikin kiinnostava kohde, joka on harvinaislaatuinen museo maailman mittakaavassa. Euroopan alueella on yksi Tsekin Prahassa ja yksi Iso-Britanniassa. Ainutlaatuisen vesilaitosmuseostamme tekee myös tila, koska se sijaitsee siinä, missä Turun käyttövettä on todella puhdistettu. Rakennus on sitä tarkoitusta varten rakennettu, Eelin Hoffström-Çağıran toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
