HYTE-kertoimella on suora vaikutus kunnan saamaan valtionosuuteen.
Vuoden 2026 valtionosuuslaskelmassa Maskun HYTE-eurot ovat asukasta kohden Suomen toiseksi suurimmat. Kunnat saavat valtiolta vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahaa. HYTE-raha on valtionavustuksen lisäosa, jonka suuruuteen kunta voi itse vaikuttaa tekemällä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja raportoimalla niistä.
Maskun HYTE-raha on vuodelle 2026 kaikkiaan 246.763 euroa, mikä tarkoittaa 25,73 euroa kuntalaista kohden. Suomen ykkösellä, Vesilahdella, asukaskohtainen summa on 26,1 euroa. Vaihteluväli koko Suomessa on 11,5 eurosta 26,1 euroon, eli Maskun 25,73 on aivan Suomen kärjessä ja maakunnan paras.
Hyte-valtionosuutta maksetaan kunnalle määriteltävän hyte-kertoimen perusteella.
Maskulla tämä kerroin on 0,84 koko maan vaihteluvälin ollessa 0,37–0,85 ja keskiarvon 0,63. Jokaiselle Suomen kunnalle lasketaan vuosittain oma kerroin, joka perustuu 50-prosenttisesti toimenpiteisiin ja 50-prosenttisesti tuloksiin.
Toimenpiteet, joita selvitetään THL:n kyselyillä, liittyvät kunnan peruskouluihin, liikuntapalveluihin, hyvinvointityön johtamiseen ja kulttuuripalveluihin. Kyselyissä tiedustellaan lukuisia kunnan hyvinvointitoimenpiteitä, esimerkiksi kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä, kulttuurikasvatusohjelmaa ja liikuntaseurojen avustuksia.
Tulokset, joiden perusteella HYTE-kerroin puoliksi määräytyy, liittyvät suoraan kuntalaisten hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn pohjalta arvioituun paikallisten koululaisten terveydentilaan, kaatumisista aiheutuneiden sairaanhoitojaksojen määrään ja pitkäaikaistyöttömien osuuteen väestöstä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy ovat kunnan ydintoimintaa, ja ne kytkeytyvät kaikkiin kunnan palveluihin. Koulut, päiväkodit, harrastukset, liikuntaolosuhteiden kehittäminen, lukemisen edistäminen, kulttuuripalvelut, kaikille avoimet kohtaamispaikat ja katujen kunnossapito ovat kaikki hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä.
Asukkaiden elämän parantamiseksi kehitetyt toimintamuodot nostavat HYTE-kerrointa ainakin välillisesti.
Maskussa on viime vuosina kehitetty useita tällaisia konkreettisia toimintoja. Niitä ovat esimerkiksi yhdistysillat, kuntalaiskeskustelutilaisuudet, lasten ja nuorten kulttuurikasvatusohjelma, vaikutusten ennakkoarvioinnin lisääminen, lapsiparlamentti, uudet tapahtumakonseptit, kouluruokailuun liittyvät kyselyt, olennaisten hyvinvointitietojen raportoiminen päättäjille ja liikunnan Kymppikortti. Kaikki nämä
– Hyvinvointityössä voidaan onnistua vain silloin, kun se on osana kaikkea kunnan toimintaa, kiinni todellisuudessa ja arjessa, ei missään erillään. Tämä huippulukema HYTE-kertoimessa on hieno osoitus siitä, että Maskussa yhdistykset, yritykset, kunta ja kaikki paikalliset aktiivit tekevät paljon oikein. Loistavaa, Masku! Maskussa ihmiset pitävät huolta toisistaan ja myös itsestään, iloitsee hyvinvointi- ja kehitysjohtaja Maija Leino tiedotteessa.
Maskussa valmistellaan parhaillaan uutta hyvinvointiohjelmaa.
Laaja hyvinvointikertomus edeltävästä valtuustokaudesta ja laaja hyvinvointisuunnitelma kuluvalle valtuustokaudelle tulee laatia valtuustokausittain. Maskussa tätä työtä on tehty syksyn ajan työpajoissa, joita on järjestetty useista hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisen teemoista kuntalaisille, yhdistyksille ja yrittäjille.
Viiden työpajan teemat olivat 1) ehkäisevä päihdetyö, mielen hyvinvointi ja väkivallan ehkäisy, 2) kulttuuri, kirjastot ja matkailu, 3) elinvoima ja yrittäminen, 4) yhdistysohjelma ja 5) liikunta ja nuoriso. Työpajoissa käytyjen keskusteluiden perusteella hahmotellaan Maskun hyvinvointi- ja elinvoimaohjelmia ja niiden liitteeksi laadittavia konkreettisia suunnitelmia kuntalaisten, yhdistysten ja yrittäjien hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman parantamiseksi.
– Hyvinvointityö on tuloksekasta ja tulevaisuutta koskevat valinnat kestäviä ainoastaan silloin, jos kuntalaiset ja hyvinvoinnin kannalta aivan elintärkeät yhdistykset ja yritykset ovat mukana laatimassa yhteisiä ohjelmia. Meillä on kunnassa aivan valtavasti asiantuntemusta hyvinvointiin ja esimerkiksi harrastuksiin liittyen – esimerkkeinä seurat liikuttavat, kyläyhdistykset vahvistavat identiteettiä ja eläkeläisyhdistykset saavat ikäihmiset kokoontumaan yhteen. Olisi järjetöntä suunnitella tulevaa ilman näitä asiantuntijoita, pohtii hyvinvointi- ja kehitysjohtaja Maija Leino.
Turun Seutusanomat
