
Juhlat todistivat, että karjalainen perinne elää Turun seudulla vahvana ja elinvoimaisena. Seura on onnistunut luomaan yhteisön, jossa kohdataan yhteisten juurien äärellä.
Turun Karjala-Seura ry juhli kunnioitettavaa 85-vuotista taivaltaan lauantaina 22. marraskuuta. Turun Kähärissä sijaitsevan Karjalatalon juhlasali täyttyi iloisesta karjalaisesta puheensorinasta, kun noin 80 juhlavierasta kokoontui juhlistamaan suurta merkkipäivää. Tunnistettava karjalainen vieraanvaraisuus ja huumori olivat vahvasti läsnä ja loivat tunnelman, joka tuntui kuin aikamatkalta muistojen Karjalaan.
Juhlassa kuultiin puheita ja kiitoksia sekä jaettiin kunnianosoituksia.
Turun Karjala-Seura ry:n puheenjohtaja Marja-Liisa Pessinen avasi tilaisuuden ja kertoi 1952 valmistuneen Karjalatalon sekä seuran historiaa.
Tervehdyksen tilaisuuteen toivat myös Karjalan Liiton 1. varapuheenjohtaja Pekka Määttänen sekä Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Pekka Ahokas. Puheissa korostuivat karjalaisen kulttuurin ja perinteiden eteenpäin siirtämisen tärkeys sekä toiminnan merkitys evakkojen jälkeläisille sekä kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille.
Turun Karjaseuran toiminta on nykyään aktiivista. Karjalatalolla kokoontuu muun muassa käspaikkakerho, oma kuoro, näytelmäkerho sekä ruuanlaittoon ja leivontaan erikoistuneet Watruskat.
Karjala-Seuran aktiivinen toiminta näkyi myös juhlan ohjelmassa.
Se toi mieleen niin menetyksen tuskan kuin karjalaisen luonteen hersyvän huumorin ja viisauden – suoraan kuulijoiden sydämiin. Tilaisuudessa kuulimme seuran oman kuoron upeita musiikkiesityksiä, runonlausuntaa sekä näytelmäkerhon koskettavan esityksen, joka pohjautui Karjalatalon ullakolta löytyneisiin, 40-luvulla kirjoitettuihin kirjeisiin. Saimme nauttia myös Watruskojen valmistamista pöydän antimista, joista mainittakoon perinteiset karjalanpiirakat.
Seura halusi myös muistaa tilaisuudessa ahkeria ja sitoutuneita jäseniään. Karjalan Liiton pronssisen ansiomerkin saivat Leena Kronholm ja Salme Rekola. Turun Karjala-Seuran viirin sai Tuire Lehtelä. Lisäksi seuran eri ryhmien vetäjiä muistettiin ruusulla.
Heidi Jaarinen
Valkjärven ja Heinjoen evakkojen jälkeläinen




