Tuuma-lehteä julkaisevalle Rakennusperinteen Ystävät ry:lle Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto

0
384
Iso-Puolalan historiallinen taloryhmä.
Iso-Puolalan historiallinen taloryhmä. Kuva: Turun Seutusanomien arkisto.

Turun Puolalanpuistossa sijaitsevasta Rakennusperinteen Ystävät ry:stä (Byggnadstraditionens Vänner rf) kuuluu hyviä uutisia. Runoilija Heli Laaksonen myönsi 12.12. Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon Rakennusperinteen Ystäville. Kirjallisuuspalkinto koostuu 30.000 ohraryynistä, ja se jaettiin Laaksosen toimesta nyt jo viidettätoista kertaa.

Valtakunnallinen rakennusperinteestä ja kulttuuriympäristöstä kiinnostuneiden yhdistys opastaa perinteisten rakennustaitojen ja -tietojen soveltamisessa, myös uudisrakentamisen näkökulmasta. Näitä arvoja ja aatteita kuuluttavaa Tuuma-lehteä se on julkaissut vuodesta 2001.

Rakennusperinteen Ystävät ry – Byggnadstraditionens Vänner rf: Tuuma-lehti. Kuva: Rakennusperinteen Ystävät ry – Byggnadstraditionens Vänner rf.
Rakennusperinteen Ystävät ry – Byggnadstraditionens Vänner rf: Tuuma-lehti. Kuva: Rakennusperinteen Ystävät ry – Byggnadstraditionens Vänner rf.

Tuuma-jäsenlehden ehdokkuutta kirjallisuuspalkinnon saajaksi Laaksonen perusteli tiedotteessa näin:

”Rakennusperinteen Ystävien Tuuma-lehdet ansaitsisivat joka ainoana vuotena Kodiksamia-kirjallisuuspalkintopaikkansa. Tyylikkäin, havainnollisin kuvin varustettu Tuuma tarjoaa faktaa, ymmärrystä ja tervettä asennetta kuin paraskin tietokirja. Vanhojen rakennusten hoitoon perehdyttävä tietopaketti on harrastajalehtien aatelia. Tuumat sisältävät teräviä pakinoita, luotettavia vinkkejä, verrattomia asiantuntijakatsauksia maitomaaleista savirappaukseen, isoäidin ajan huonekasveihin ja pihaporttien muotokieleen – aina huolitellulla, elävällä kielellä kerrottuna. Katariina Entonen, Viri Teppo-Pärnä ja laaja, lahjakas avustajajoukko yllättävät lukijansa iloisesti numerosta toiseen jo vuodesta 2001.”

Rakennusperinteen Ystävät ry:n omistamassa Iso-Puolalassa on avoinna joulupuoti ja kahvila 21.12. asti torstaista sunnuntaihin.

Iso-Puolalan Puodista ja Tuuma-verkkopuodista voi esimerkiksi hankkia Minna Moision kirjoittamaa ja Anne Nisulan kuvaamaa uutta Kaakeliuuni Suomessa -kirjaa. Kyseessä on vuoden 2025 syksyllä ilmestynyt kattava teos suomalaisen kaakeliuunin historiasta 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Se kuljettaa lukijansa kaakeliuunin kehitysvaiheiden halki – käsityöläisyydestä teolliseen tuotantoon, jugendin kultakauteen ja lopulta keskuslämmityksen tulon myötä uunien hiipuvaan suosioon.

Kirjassa esitellään varaavan kaakeliuunin syntytarina, uunin toimintaperiaatteita ja visuaalista loistoa sekä Suomen merkittävimmät kaakelitehtaat. Teos korostaa kaakeliuunin kulttuurihistoriallista arvoa ja on kunnianosoitus menneiden aikojen kaakelimaakareille ja muurareille, jotka loivat kestäviä taidonnäytteitä, lämmönlähteitä ja statussymboleja.

Kirjoittaja, keraamikko ja kasvatustieteen maisteri Minna Moisio ja kuvajournalisti, yhteiskuntatieteiden maisteri Anne Nisula aloittivat yhteistyön jo parikymmentä vuotta sitten. Tämä on heidän esikoistietokirjansa.

Iso-Puolalasta löytyy myös muun muassa toinen uutuusteos.

Turun hienoimmat talot (Sammakko, 2025) esittelee satayksi turkulaista rakennusta keskiajalta 2020-luvulle. Turun katukuvaan kätkeytyy kaupungin yli seitsemän vuosisadan historia harmaakiven, tiilen, laastin, puun, betonin ja aivan uusimpien rakennusmateriaalien kertomana. Vaikka Turkua usein parjataan purkuhistoriastaan, kaupungin rakennuskanta on Suomen vanhin.

Panu Savolaisen teksti ja Aleks Talven valokuvat nostavat esiin tunnettuja, hieman vähemmän tunnettuja ja yllätyksellisiäkin rakennuksia. Kirjan sivuille mahtuvat monien rakastamat vanhemman arkkitehtuurin kerrostumat, mutta yhtä lailla sodanjälkeinen modernismi ja betonirakentamisen helmet.

Katariina Mäkinen-Önsoy

 

 

Tiesitkö?

• Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat vuodelle 2025 olivat Rakennusperinteen Ystävät ry:n Tuuma-lehden lisäksi Urmas Vadin romaani Kuun toinen puoli (Enostone 2025, suom. Petteri Aarnos), Roope Lipastin veijariromaani Luutnantti Ströbelin istumajärjestys (Atena, 2024), Kristin Lidströmin lintukuvakirja Vi är fåglar. En bok om att vara fågel bland fjädrar, ägg och kvitterbuskar. (Natur&Kultur, 2025), Tiinaliisa Multamäen runokokoelma Routaraja (Hiutale Kustannus 2025) sekä Juha Jyrkkään Rauni – länsisuomalainen eepos (Salakirjat 2025).
• Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä, Rauman Lapista. Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä.
• Kodiksamia-palkinnon voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti 30.000 ohraryyniä. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.