Kirjasi kertomus, onko se totta vai tarua? Kuvittelua vai faktaa?
– Ehkä tämä on valistunut arvailu: jospa se Pyhän Henrikin ja kuningas Erikin kasteretki menikin näin. Totuus voi kuultaa sanojen takaa, niin kuin Serafim Seppälä toteaa.
Mistä innostus aiheeseen, Lemmikki Louhimies
– Yksi inspiraatio oli Juha Ruoholan tutkimus Ravattulan Ristimäestä. Arkeologiset kaivaukset kirkon raunioista todistavat uskoa tulleen tänne jo ennen vuotta 1150. Turussa asuessani perehdyin syvemmin aiheeseen.
Kyse oli siis kristinuskon tuomisesta Suomeen 1100-luvulla.
– Nykytiedon mukaan sitä oli hissuksiin tullut ennen sitä, mutta se oli pienenä vähemmistönä. Enemmistö uskoi pahantahtoisiin henkiin ja noitiin.
Oliko se sitten mielestäsi kasteretki vai ristiretki? Miten sotainen se sinun Henrikkisi on?
– Minun kirjoittamani Henrik halusi tehdä retken mutta hän pyrki verettömyyteen. Eli hän suhtautui ristiretkeen vastustellen, mutta lähtee kasteretkelle silti, kun kutsu käy.
Miten tämä näkyy kirjassasi?
– Tein sotilaista kauppiaita näytteleviä. He olivat kaksoisroolissa: turvamiehiä ja kauppiaita. Kyllä tuon idean olisi voinut keksiä 1100-luvun aivoillakin.
Kirjassa on myös muita pyhiä, takakannessa hymyilee 7.9.2025 kanonisoitu pyhä Carlo Acutis. Mitä tekemistä hänellä on pyhän Henrikin kanssa?
– Molemmat ovat Jumalalle rakkaita ja kun pyydämme heiltä esirukouksia, voi armoja sadella. Carlo Acutis oli teinipoika, joka käytti nettiä Jumalan viestin viemiseen eikä käyttänyt aikaansa mihinkään, mistä Jumala ei olisi pitänyt.
Tarinassa on historiaa ja tätä päivää, sinulla on varmasti perusteet tähän valintaan.
– Näin juuri. Pyhät eivät ole jääneet vain historiaan vaan toimivat yhä ja uusia syntyy. Jos epäilee rukousten aikaansaamia ihmeitä 1100-luvulla, kun ei niistä ole kirjallisia lääkäreiden todistuksia, niin nykyajalta on todisteet. Kun on rukoiltu tämän ajan pyhiä ja on tapahtunut paranemisihmeitä, ne on tarkoin tutkittu, dokumentoitu. Loogisesti voi päätellä, että ehkä rukoukset toimivat 1300-luvullakin, jos ne kerran toimivat 2000-luvulla.
Kirjasi on laaja. Keskittyykö se siihen oletettuun ensimmäiseen ristiretkeen?
– Ei. Se on vasta ihan lopussa. Tahdoin kuvata Henrikin ja kuningas Erikin lapsuutta ja kasvua, jotta sain kuvattua aikakautta retken taustaksi.
Romaanissa on paljon myös kuvia.
– Kyllä. Nykyisten pyhien valokuvat tekevät heistä todellisia. Useille on lehdistä tuttu esim. äiti Teresa, kalkuttalainen. Kuvien tarkoitus on hälventää legendan ja sadun asennetta.
Kirjassasi on hiihtofenni Oskari. Miksi, historia ei häntä tunne?
– Nyt ovat muotia kirjat, jotka hehkuttavat pakana-ajan henkiä. Siksi Oskari oli tarpeen tarinalle, että sain kuvattua sen synkän uskomusten maailman, joka oli sen ajan hiisiuskoisten päässä. Tunnettiin pahat ja noidat, ei hyvyyttä.
Kristinuskoa ei siis tuotukaan tyhjiin päihin?
– Onttoihin puupölkkypäihin? Ei, täällä uskottiin Ahtiin, Karhuun ja moniin pahantahtoisiin henkiin. Oli noitaa, metsänpeittoa, maraa. Oli Kade ja Kalma.
Kaksikin tutkijaa on faktakirjoissaan päätellyt, että tuon kasteretken todenperäisyys on arveluttava. Tosin, ei kait ihan siitäkään varma voi olla, kun lähteitä ei juuri ole.
– Nämä ovat Jumalaan luottamisen asioita. Minä en vastusta herroja tutkijoita, heitän vain romaanin kirjoittajana: jospa se retki menikin vaikka näin.
Kirjasi kertoo kristinuskosta. Siinä on mukana myös huumoria ja vitsejä.
– Kuka muu olisikaan voinut luoda huumorintajun kuin Jumala!
Kirjasi kertoo myös, miten aivan erilaiset ihmiset pitävät yhtä, säilyvät ystävinä loppuun asti ja jopa sen ylikin. Sano siitä jotain…
– Sinä sanoit sen jo. Se on jotain, mitä ei oikeastaan voi sanoin kuvata. On jotain, mikä kestää yli kaiken. Se on lähellä taivaskokemusta.
Mitä ne taivaskorvat ovat? Kuuleeko paremmin?
– Nimi on vitsikäs, mutta asia on tärkeä. Sellaiset korvat kuulevat Jumalan.
Mitä toiveita sinulla on kirjasi suhteen?
– Koska pyhä kuningas Erik liittyy tarinaan, toivoisin jonkun haluavan kääntää ja kustantaa tämän ruotsiksi.
Kirjasi on omakustanne, mistä sitä saa?
– Sitä saa kaikista kirjakaupoista tilaamalla. Voit myös pyytää kirjastoasi hankkimaan sen.
Lemmikki Louhimiestä haastatteli,
ev.lut pappi Eeva-Liisa Hurmerinta
