Aktiivinen hirvivaroitusjärjestelmä auttaa hidastamaan ajonopeuksia, ja sitä myötä parantaa liikenneturvallisuutta.
Peurat ja hirvet aktivoituvat syksyn tullen. Liikenteessä kannattaa olla erityisen valppaana hirvieläinten varalta etenkin tunti auringonlaskun jälkeen.
Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastot osoittavat, että peura- sekä kauristörmäysvahinkoja sattuu eniten Lounais-Suomen alueella.
Kärkipaikkaa vahinkotiheydessä pitää Varsinais-Suomi, Kanta-Hämeen tullessa seuraavana ja Satakunnan kolmantena. Peuratörmäyksen vahinkotiheys on Varsinais-Suomessa jopa yli 30-kertainen verrattuna Pohjois-Karjalaan.
– Kolarit eläinten kanssa ovat jokasyksyinen haaste. Absoluuttiset vahinkomäärät ovat pysyneet viime vuosina melko muuttumattomina, mutta peurakolarien määrä on kasvanut 2000-luvulla peurakannan kasvaessa. Vahinkojen huippu painottuu tyypillisesti loka-marraskuulle, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sami Reinikka sanoo tiedotteessa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 tieliikenteessä tapahtui 12.864 riistaonnettomuutta.
Alueellisesti tarkastellen suurin osa hirvieläinkolareista tapahtui vuonna 2024 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Näissä kahdessa maakunnassa tapahtui lähes puolet kaikista riistaonnettomuuksista. Eniten kolareita sattuu tunti auringonlaskun jälkeen, hämärän aikaan.
Eniten kolaroitiin valkohäntäpeurojen kanssa, noin 5.800 kertaa ja toiseksi eniten metsäkauriiden kanssa, noin 5.300 kertaa. Hirvikolareita tapahtui vuonna 2024 yhteensä noin 1.700 kappaletta.
Valtatiellä 8 Nousiaisissa on tutkittu aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän toimintaa.
Varoitusjärjestelmän vaikutukset hirvieläinonnettomuuksien ehkäisemisessä ovat merkittäviä.
Kokeilussa hirvivaroitusmerkkien yhteyteen asennettiin huomiovaloja. Ne aktivoituvat ja varoittavat autoilijaa vain silloin, kun hirviä tai kauriita havaitaan ajoradan läheisyydessä.
Järjestelmään sisältyy myös Mynämäentien pohjoiseen liittymään asennettu ihmispuhetta tuottava riistaäänimajakka, joka toimii pelottimena hirvieläimille ja siten ohjaa ne ylittämään tien suunnitellusta riista-aidan aukkokohdasta.
Tulosten perusteella autoilijat laskevat merkittävästi ajonopeuttaan nähdessään varoituksen ja näin välttävät törmäyksen tietä ylittävään tai tielle tulossa olevaan kauriiseen tai hirveen.
Kahden kuukauden mittainen havaintoaineisto kerättiin vuoden 2024 helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. Tutkimusjakson aikana kirjattiin yli miljoona ajoneuvohavaintoa, 560 eläinhavaintoa ja lähes 700 varoitustapahtumaa. Riista-aidan aukkokohdasta kulki 5–25 hirvieläintä vuorokaudessa.
Tutkimustulosten mukaan hälytystilanteet vaikuttavat merkittävästi autojen keskinopeuteen vuorokauden eri aikoina.
Varoitusjärjestelmän hälytystilanteissa keskinopeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin tilanteissa, joissa ei ole järjestelmän hälytystä. Tulokset osoittavat, että suurimmillaan hälytys hidastaa nopeutta myöhään illalla ja yöaikaan, kello 22–05 välillä, jolloin keskimääräinen nopeusero on selvästi yli 10 km/h. Hälytystilanteet hidastavat autoja merkittävästi kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta vaikutus on huomattavasti suurempi pimeällä ja hämärällä.
– Järjestelmä siis toimii tehokkaasti etenkin silloin, kun näkyvyys on heikentynyt. Liikenneturvallisuuden kannalta on todennäköisesti kriittisempää, että kuljettajat reagoivat hälytyksiin näkyvyyden ollessa heikentynyt, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang tiedotteessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että järjestelmä pystyy ennakoimaan vaaratilanteita ja kuljettajat reagoivat siihen myös ilman eläinhavaintoa. Keskinopeuden alentumat ovat kuitenkin suurempia silloin, kun tilanteeseen liittyy todennetusti eläinhavainto (-10 km/h). Ajonopeudet laskevat myös enemmän ilta- ja yöaikaan: esimerkiksi kello 01–04 nopeudet laskevat ilman todennettua eläinhavaintoa (-9 km/h) ja eläinhavainnon kanssa (-16 km/h).
Tapahtumaan liittyvillä erityispiirteillä, kuten esimerkiksi eläinten määrällä, sääolosuhteilla, kuljettajien ominaisuuksilla tai liikenteen ruuhkaisuudella, oli vain vähän vaikutusta keskinopeuden vaihteluun eri hälytystilanteissa. Ne selittyivät pääosin kellonajalla, tapahtumapäivällä sekä todennetulla eläinhavainnolla.
Tutkimusprojektin toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen riistakeskus ja InnoTrafik Oy.
Aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän on toimittanut älyliikennelaitteita kehittävä InnoTrafik.
Tutkimuksen tulokset analysoi ja tutkimusraportin laati professori Pekka Räsänen ja VTT Aki Koivula Turun yliopistosta.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa on tavoitteena tuottaa pidempikestoinen seurantajakso ajankohtaan liittyvien epävarmuustekijöiden pois rajaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa vertaileva tutkimus seututiellä 189 Naantalin Luonnonmaalla vastaavan tyyppisessä riista-aidan aukkokohdassa, joka on suunniteltu hirvieläinten tienylityskohdaksi.
Vertailuasetelma Luonnonmaan tutkimuskohteessa lisäisi mahdollisuuksia tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa varoitusjärjestelmän vaikutuksista keskinopeuksien alentumiselle ja sitä kautta liikenneturvallisuuden parantamiselle. Jatkotutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus LUKE ja InnoTrafik Oy.
Turun Seutusanomat
Autoilijan syksyn muistilista:
• Älä lähde ajoon tai jatka ajamista, jos tunnet olosi väsyneeksi. Pidä taukoja ajosi aikana.
• Keskity vain ajamiseen. Pikainenkin herpaantuminen, kuten esimerkiksi vilkaisu puhelimeen saattaa olla kohtalokasta.
• Ajaessasi pimeällä käytä kaukovaloja.
• Pidä ajovalot kunnossa ja puhtaana. Puhdista tuulilasi myös sisäpuolelta.
• Vähennä nopeutta metsäisillä tieosuuksilla ja erityisesti alueilla, joilla on varoitusmerkkejä hirvieläimistä.
• Katso kauas ja tarkkaile tien reunoja. Jos näet yhden peuran, varaudu siihen, että niitä voi olla useampi.
• Varmista, että ajoneuvosi vakuutuksessa on eläintörmäysturva. Peurakolarit voivat aiheuttaa tuhansien eurojen vahinkoja.
