Turun seudun kunnat tutkivat päästöjen vaikutusta metsiin

0
205

Neulaset ja sammaleet toimivat ilmanlaadun mittareina.

Turun seudun kunnat käynnistävät 20 vuoden tauon jälkeen laajan bioindikaattoriselvityksen, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2027 alussa.

Bioindikaattoriselvityksessä tutkitaan havupuiden eliöitä, jotka reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin, kuten teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin.

– Tarkastelemme havupuiden neulaskadon määrää, puiden rungoilla kasvavien jäkälien määrää ja kuntoa sekä neulasten alkuainepitoisuuksia ja sammalten raskasmetallipitoisuuksia, kertoo Turun kaupungin ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto.

Selvityksen toteutukseen osallistuvat Turun lisäksi 12 muuta kuntaa sekä useita teollisuuslaitoksia ja -yrityksiä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Finnish Consulting Group (FCG).

Neulas-, jäkälä- ja sammalnäytteet otetaan 13 kunnan alueilta.

– Edellisistä tutkimuksista poiketen näytteitä kerätään nyt myös saaristosta Nauvon, Korppoon, Iniön ja Houtskarin alueilta, Petra Sainisto jatkaa.

Ilman epäpuhtauksien vaikutusta Turun seudun metsiin on seurattu bioindikaattorien avulla 1990-luvun alusta lähtien eri tutkimuksissa.

Tutkimusten mukaan metsät ovat reagoineet hitaasti päästöjen laskuun.

Esimerkiksi edellisessä, vuoden 2005 selvityksessä havaittiin, etteivät neulasten rikkipitoisuudet ole juurikaan laskeneet, vaikka teollisuuden ja liikenteen päästöt olivat laskeneet selvästi.

– Ilman epäpuhtaudet voivat vaikuttaa eliöihin vielä pitkään, vaikka kuormitus loppuisi kokonaankin. Myös ympäristön yleinen tila ja menneiden vuosien sääolosuhteet vaikuttavat muutosten nopeuteen, kertoo Sainisto.

Uudessa selvityksessä näytteet pyritään ottamaan samoilta metsäalueilta kuin vuoden 2005 tutkimuksessa.

Kahdenkymmenen vuoden aikana Turun seudun päästöt ovat jatkaneet laskuaan.

– Odotettavissa on, että voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamilla alueilla päästöjen vaikutus näkyy edelleen esimerkiksi jäkälien lajimäärässä ja kunnossa sekä sammalten metallipitoisuuksissa, kertoo selvityksestä vastaava projektipäällikkö Henna Ruuth FCG:ltä.