Asumistuen muutokset näkyvät vaihtelevasti opiskelijoiden kämppäratkaisuissa.
Elokuun alussa astui voimaan tukijärjestelmän muutos, jonka myötä opiskelijat siirrettiin kokonaan pois yleiseltä asumistuelta opintotukeen sidotun asumislisän piiriin. Opintotuen asumislisää ei makseta opintotuen ulkopuolisilta kuukausilta.
Omat tulot vaikuttavat opintotuen asumislisään opintotuen tulorajojen kautta, mutta puolison tai muun asuintoverin tulot eivät siihen vaikuta.
Asumistuen määräytyminen eroaa vuoden 2017 mallista esimerkiksi sillä tavalla, että tuen enimmäismäärä on nyt riippuvainen asuinpaikkakunnasta.
Opintotuen asumislisää maksettiin vuonna 2016 eli viimeisenä kokonaisena tukivuotena 265 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden pääosan siirryttyä yleiselle asumistuelle nousivat tämän tukimuodon kustannukset selvästi enemmän, mitä opintotuen asumislisää oli maksettu. Kun otetaan huomioon vallitseva asumisen tukien kasvu, lisääntyivät asumisen tuet opiskelijoiden siirron seurauksena lähes 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 tultaessa.
– Opiskelijoiden palautus opintotuen asumislisälle tulee reaalisesti laskemaan valtion asumistukimenoja, koska enimmäistukimäärä laskee ja kesäajalta asumislisää ei makseta ilman suoritettuja opintoja. Tämä haastaa siten samaan aikaan sekä opiskelijoita että vuokranantajia. Kysyntä halvimpia asuntoja kohtaan kasvaa entisestään ja vuokranantajat joutuvat jälleen pohtimaan, miten välttää kesäkauden tyhjät asunnot. Lisäksi on todennäköistä, että opiskelijoiden kiinnostus kimppa- ja soluasumista kohtaan lisääntyy jonkin verran. Tosin on epäselvää, miten tarjonta tähän lisääntyneeseen kysyntään pystyy vastaamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä. Vielä ilmeisempänä pidän sitä, että työskentelyn suosio kasvaa opiskelijoiden keskuudessa sekä pienemmän asumislisän että korkeampien, opintotukeen sidottujen tulorajojen vuoksi. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opintolainamäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria arvioi tiedotteessa.
Opiskelija-asuminen on useimmiten edullisin asumisvaihtoehto.
Opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat kuitenkin ennätystasolla ja leikkaus erityisryhmien investointiavustukseen uhkaa pysäyttää niiden rakentamisen.
Tukimuutos on näkynyt vaihtelevasti opiskelija-asuntoyhteisöjen hakijamäärissä. Osalla paikkakunnista hakijamäärä on kasvanut, kun toisaalla hakemuksia on tullut edellisvuoden tahtiin.
– Opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat ennätystasolla, eikä asuntoja riitä läheskään kaikille hakijoille. Osa on saattanut jättää hakematta, koska ei usko mahdollisuuksiinsa saada opiskelija-asuntoa, arvelee Suomen opiskelija-asunnot SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu.
Lehtoruusu kannustaa pitämään hakemuksen aktiivisena, vaikkei opiskelija-asunto syksyn alusta tärppäisikään. Vuoden mittaan hakijaruuhka helpottaa ja uusia asuntoja voi vapautua haettavaksi esimerkiksi perusparannuksesta valmistuvista kohteista.
Tuntuvan asumistukileikkauksen on ennakoitu elvyttävän solu- ja kämppisasumisen suosiota. Asunnon jakaminen toisen kanssa on tehokas keino säästää asumismenoissa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
