Turun kattohaikaran poikaselle etsitään nimeä

0
561

BirdLife Suomi ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) käynnistävät nimikilpailun Turun Topinojan jätekeskuksessa kesäkuussa kuoriutuneen haikaran poikasen nimeämiseksi.

Kattohaikarapariskunta pesii Suomessa tiettävästi vasta toista kertaa ja pesintä nousi valtakunnan uutiseksi. Pariskunnan poikaselle voi ehdottaa nimiä 20. heinäkuuta saakka.

Nimiehdotuksia voi ilmoittaa BirdLifen ja LSJH:n nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Kaikkien nimikilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan palkinnoksi kiikari sekä BirdLifen kestokasseja.

Topinojalla syntynyt poikanen nimetään rengastuksen yhteydessä arviolta heinäkuun lopulla. Nimen haikaran poikaselle valitsee yleisön jättämistä ehdotuksista tuomaristo, johon kuuluvat BirdLifen viestintäpäällikkö Jan Södersved, LSJH:n lajitteluasemanhoitaja ja innokas lintuharrastaja Mikko Niemi sekä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Suvi Riihiluoma.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys pystytti Topinojan jätekeskukseen Mikko Niemen ehdotuksesta huhtikuussa keinopesän alueella vieraileville kattohaikaroille, joita Niemi on nähnyt jätekeskuksen alueella useampana vuonna.

Haikarapariskunta otti korkeaan tolpannokkaan rakennetun keinopesän nopeasti omakseen. Pari yllätettiin rakkauspuuhista pesällään huhtikuun loppupuolella, ja emo muni toukokuussa arvoitukseksi jääneen määrän munia, joista kuoriutui kesäkuun alkupuolella todistettavasti yksi pienokainen.

Suomessa kattohaikaran pesintä on äärimmäisen harvinainen ja se on onnistunut tiettävästi vain kerran aiemmin: Kosken kunnassa Varsinais-Suomessa vuonna 2015. Silloin kattohaikaran poikasten nimeämiseksi järjestettiin kilpailu, minkä myötä ne saivat nimet Kinttu ja Kontti.

Kattohaikaran pesintä Suomessa kymmenen vuoden odotuksen jälkeen on odotettu ja iloinen uutinen.

Suomessa laji on harvalukuinen vieras, ja vuosittain täällä havaitaan yleensä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan yksilöä.

– Kattohaikaran leviämistä Suomessa hidastaa hyvien elinympäristöjen puute. Topinojan ympäristöstä haikarat näyttävät löytävän riittävästi ravintoa, kertoo BirdLifen viestintäpäällikkö Jan Södersved.

Suurin osa Suomessa tavattavista kattohaikaroista tulee Virosta, jossa laji on tavallinen.

– Ruotsissa kattohaikaroita pesii vain maan eteläisimmissä osissa, ja laji on luokiteltu siellä erittäin uhanalaiseksi, Södersved jatkaa.