Teatteriarvio | Näytelmä pakko-oireiden laajasta kirjosta

0
415
Naantalin Teatterin kevään toisessa ensi-illassa nähdään Ihan pakko -näytelmä. Kuva: Unna Äkäslompolo.
Naantalin Teatterin kevään ohjelmiston toisena esityksenä nähdään Ihan pakko -näytelmä. Kuva: Unna Äkäslompolo.

Naantalin Teatterissa esitetään toukokuun lopulle asti ihmismielen koukeroista kertovaa, komediallista Ihan pakko -näytelmää. Sen on käsikirjoittanut ranskalainen Laurent Baffie ja suomentanut Reita Lounatvuori. Naantaliin sen on ohjannut Teija Söderholm.

Ihan pakko -komedia osoittaa, että neuroosit ovat merkittävä osa ihmisyyttä – pakko-oireita on monenlaisia, ja niitä voi esiintyä ihan kenellä tahansa. Vaikka teoksessa pakko-oireisen häiriön eri muotoja lähestytään komedian keinoin, tietoisesti hyvin karikatyyrisesti, se tehdään lempeästi ja kunnioittavasti.

Näytelmä saavutti menestystä Palais-Royalissa, Pariisissa vuonna 2005, enkä ollenkaan ihmettele miksi. Kyseessä on kiinnostavasta aiheesta toteutettu näyttämöteos. Alkuperäisesti Toc toc -nimellä tunnetun näytelmäkäsikirjoituksen versioita on nähty sittemmin useammassa maassa – myös elokuva-adaptaationa espanjaksi.

Tapahtumapaikkana on erikoislääkäri Sternin vastaanoton odotusaula, johon saapuu kuusi pakko-oireista henkilöä. Kun heille kerrotaan, että lääkärin lento on myöhässä, ryhmä päätyy perustamaan oman vertaistukiryhmänsä.

Elämää merkittävästi rajoittavat pakko-oireet tuovat siis nämä hyvin erilaiset ihmiset yhteen. Odotustilanteen jatkuessa he alkavat hitaasti tutustua toisiinsa ja avautua – sekä itselleen että toisille. Yhteisten harjoitusten sekä riemukkaan Monopoly-pelituokion myötä heille syntyy yllättävä mahdollisuus uudenlaiseen ymmärrykseen.

Vertaistuelliseen tapaamiseen osallistuvia hahmoja alkaa pikkuhiljaa harmittaa ja ihmetyttää lääkäri Sternin piittaamattomuus potilaistaan. Stern on kuitenkin varannut näin monelle ihmiselle ajan vastaanotolleen päivälle, jona hän ei ole edes varmuudella paikalla. Tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteenpurkauksia, riitelyä ja toisaalta myöskin ystävällisiä eleitä – ihastumisen tuntemuksia unohtamatta.

Tekstiä etukäteen tuntemattomille katsojille loppuratkaisussa voi piillä isokin yllätys, joten en kirjoita siitä sen enempää arviossani. Kaiken kaikkiaan mielestäni Naantalin Teatterin harrastajanäyttelijät ovat Teija Söderholmin ohjauksessa onnistuneet hienosti Ihan pakko -näytelmäsovituksessaan.

Naantalin Teatterin Ihan pakko -näytelmän rooleissa nähdään Pertti Linkojärvi, Mari Routapohja, Miska Myöhänen, Sari Niemi, Anu Kuusela, Riia-Mirka Tuokko, Nana Söderholm ja Jesse Airisniemi. Jokainen on omaksunut roolihahmonsa tavat upealla tavalla.

Arvio on kirjoitettu 26.4. pidetyn esityksen perusteella.

Katariina Mäkinen-Önsoy