MIELIPIDE.
Terveyspalveluista huolehtiminen on hyvinvointivaltion ydintehtäviä. Suomalaisten mielestä tasa-arvoinen terveydenhoito kuuluu kaikille. Luottamus terveydenhuoltoon on kuitenkin muutamassa vuodessa laskenut ollen nyt vain noin 60 %. Monet kansalaiset eivät myöskään ole selvillä, mikä on aluevaalien ja aluevaltuustojen merkitys, kun hallitus kuitenkin päättää alueiden rahoituksesta.
Suomessa on tuotettu korkeatasoista, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa terveydenhuoltoa hyvin edullisesti. Hoitoon pääsy on kuitenkin epätasa-arvoista. Perusterveydenhuollon vahvistaminen olikin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita. Myös monikanavaista rahoitusta oli tarkoitus yksinkertaistaa ja samalla hillitä kustannusten nousupainetta. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu eikä soteuudistuksen toteutuksessa ole ollut oikein leikkauksia kummempaa valtakunnallista pitkäjänteistä visiota. Perusterveydenhuollon vahvistamisen asemesta hoitoonpääsyn tavoiteajan palvelulupaus on nostettu 14 vrk:sta kolmeen kuukauteen. Monikanavarahoituksen vähentämisen sijasta on kelakorvauksia on lisätty. Tähänastinen jo toteutettu kohdentamaton korvausten lisäys on lisännyt valtion menoja mutta ei ole vaikuttanut yksityiselle siirtyvien potilaiden määrään. Asiantuntijat ennustivat tämän jo etukäteen. Kohdennetut korvauslisäykset voivat olla perusteltuja nykyisissä resurssikapeikoissa. Mutta esim. tulevan yli 65-vuotiaiden yksityislääkärikäyntien kokeilun pitkäaikaisvaikutuksia tai kokonaiskustannuksia ei tiedetä.
Aluevaalissa äänestäjä ei suoraan voi vaikuttaa hallituksen alueita koskeviin strategisiin tai ideologisiin päätöksiin tai alueen rahoitukseen. Vaalitulos kuitenkin vaikuttanee siihen, millaisella agendalla puolueet lähtevät valmistautumaan kahden vuoden kuluttua tuleviin eduskuntavaaleihin. Siis kannattaa kertoa mielipiteensä äänestämällä.
Varhan vuoden 2025 toimintakulut ovat talousarviossa yhteensä 2,6 miljardia euroa ja tavoitellaan 55 miljoonan euron ylijäämää. Hyvinvointialuelain linjaus aiempien alijäämien kattamisesta edellyttää tämänvuotiseen ylijäämään verrattuna vielä viisinkertaisia eli 270 miljoonan euron tasapainotustoimia vuoden 2026 loppuun mennessä. Kun tiedetään, että henkilöstökulut ovat suurin kulujen lähde, palvelujen supistamisen ohella myös irtisanomisia ja lomautuksia tarvittaisiin runsaasti. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella talousarvio laadittiin jo tälle vuodelle hyvinvointialuelain vastaisena, jotta potilaiden perustuslailliset oikeudet terveydenhoitoon voitiin säilyttää. Oikeuskanslerin tulkintaa alueen menettelystä odotetaan. Vaalikoneissa aluevaaliehdokkaat varsin yleisesti puoluekannasta riippumatta ovat sitä mieltä, että alijäämien kattamisen aikataulua pitää pidentää. Vaalituloksesta riippuu, millainen paine hallitukselle muodostuu ottaa hyvinvointialuelain korjaus asialistalle. Koska asia on Varhankin palvelujen kannalta elintärkeä, kannattaa tarkistaa ehdokkaansa mielipide ja äänestää.
THL totesi, että järjestämisen keskittämisellä uudistuksen myötä on alueilla jo osa palveluista parantunut. Näin myös Varhassa. Vaikka valtio ei joustaisi alijäämien kattamisessa, on Varhan ison 2,6 miljoonan euron budjetin kohdentamisesta päättäminen valtuutettujen vastuullinen ja tärkeä tehtävä. Mitä rankemmin hallituksen politiikka alueita kohtelee, sitä tärkeämpää on aluevaltuuston toiminta ja yhteistyökyky.
Kuluvalta kaudelta on esimerkkejä yli puoluerajojen tapahtuneesta yhteistyöstä. Esim. 14 vrk hoitoonpääsytakuu on Varhassa yhteisesti sopien säilytetty. Tulevassakin valtuustossa tarvitaan valtuutettuja, jotka yhdessä Varhan johdon ja työntekijöiden kanssa palauttavat luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon ja Varhan palveluihin. Potilaat ja Varhan muita palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat kaiken toiminnan keskiössä. Toimintojen uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa on välttämätöntä. Työntekijöiden työolosuhteista, kannusteista, koulutusmahdollisuuksista ja yleisestä hyvinvoinnista on alueella huolehdittava.
Valtuutettujen yhteistyökyky ja kompromissien haku ovat aluevaltuustossa tärkeämpiä kuin usein polarisoitunut valtakunnallinen puoluepolitiikka. Paras valtuutus tulevien aluevaltuutettujen työlle on korkea äänestysaktiivisuus.
Paula Kujala, Vihr.
Professori, patologian erikoislääkäri
Aluevaaliehdokas
