MIELIPIDE.
Hyvinvoivat työntekijät ovat laadukkaiden palveluiden edellytys. Toimiessani seitsemän vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna perhe- ja sosiaalipalveluissa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla ja Varhalla sain perehtyä laajasti työhyvinvointiin ja tilaratkaisuihin liittyviin kysymyksiin. Näistä asioista on tärkeää puhua nyt kun vaaleissa valitaan tulevat päättäjät päättämään kaupungin palveluista.
Turun kaupungin työntekijät ovat vuosikymmenten ajan joutuneet työskentelemään avokonttoreissa tai monitilatoimistoissa, joissa työntekijöillä ei edes ole omia työpisteitä. Monet tulevat aamulla töihin reilusti etuajassa, jotta tila työn tekemiselle löytyisi. Avokonttoreissa kärsitään tilanpuutteesta, huonosta ilmanlaadusta ja sisäilmaongelmista. Melun ja muiden häiriöiden on todettu vähentävän työtehoa. Avotilassa harva työntekijä pystyy keskittymään kunnolla. Etenkin introvertit ja ujot työntekijät kaipaavat yksityisyyttä.
Avokonttorissa työntekijät vaarantavat tahtomattaan vaitiolovelvollisuutta. Salassapidettävät asiat eivät saa joutua paikalla olevien työntekijöiden tietoon, eikä tiloissa vierailevien asiakkaiden korviin. Myös puhelinkeskusteluissa asiakkaan kanssa salassa pidettävät asiat voivat tulla julki. Tämä voitaisiin estää, kun rauhalliselle työskentelylle, neuvotteluille ja puhelinkeskusteluille olisi varattu nykyistä enemmän tarkoitukseen sopivia tiloja.
Kun työntekijät kritisoivat avotiloja, organisaatioiden johto usein leimaa kritiikin muutosvastarinnaksi tai vanhanaikaisuudeksi. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Heillä on perusteltuja näkemyksiä siitä, miten työ kannattaa järjestää. Avokonttoriin tai monitilatoimistoon muutettaessa nämä näkemykset usein ohitetaan. Arkkitehtien ja suunnittelijoiden visiot ajavat yleensä työntekijöiden tarpeiden ohi.
Tehdäkseen työnsä hyvin, pitää työ tehdä kotona tai jossakin muualla kuin toimistolla. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi niin moni pitää etätyöstä. Joillekin hybridityö suo jatkossa jonkinlaista helpotusta. Osassa työyhteisöissä on rajoitettu etätyön tekemistä, toisissa taas etätyötä suositaan. Tämä aiheuttaa kitkaa eri työyhteisöjen työntekijöiden välille.
Etätyön myötä työntekijöiden välinen vuorovaikutus vähenee ja työilmapiiri kärsii. Työyhteisöjen merkitys heikentyy, esihenkilötyö vaikeutuu ja jatkuvan etätyön haittapuolet voi jäädä näkyvistä. Työelämä on jakautunut. Osaan toimintoja tarvitaan työntekijöiden fyysistä läsnäoloa. Kaikki työntekijät eivät siis voi tehdä etätyötä, mutta etätyön haittavaikutukset heijastavat koko työyhteisöön. Uusien työntekijöiden kiinnittyminen työyhteisöön ja yhteisiin arvoihin sekä mahdollisuus toiselta oppimiseen vaarantuu osan tiimistä ollessa aina etänä.
Työhyvinvointiin vaikuttavat työn, työpaikan, johtamisen ja työyhteisön rakenteet ja käytännöt. Vaikka jokainen meistä kokee työhyvinvoinnin yksilöllisesti, siihen liittyvien asioiden yhteinen käsittely työpaikalla on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhdessä on innostavaa ja lisää osallisuuden kokemusta. Myös lainsäädäntö ohjaa työnantajia kehittämään työpaikkaa henkilöstön kanssa.
Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Turun kaupungin tulee olla hyvä työnantaja. Jatkuvat henkilöstösäästöt, yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen on lopetettava. Palvelut pitää tuottaa kaupungin omana työnä hyvillä työehdoilla ja vakaissa työ- tai virkasuhteissa. Avoin ja rakentava keskustelu tilaratkaisujen epäkohdista onnistuu olosuhteissa, joissa työntekijöiden ei tarvitse jatkuvasti olla varuillaan työsuhteidensa jatkosta.
Päivi Takkinen
kuntavaaliehdokas
Asukkaiden Turku -yhteislista
