MIELIPIDE
Ratikasta on pyritty luomaan positiivista mielikuvaa esittämällä kauniita perspektiivikuvia tilavista bulevardeista istutuksineen. Kuvia siitä, miten ratikka ahtauttaa kaikki ne kadut keskustassa, joita pitkin se siellä kulkee, ei ole nähty. Ajokaistoja tullaan siellä vähentämään, mikä ruuhkauttaa liikenteen etenkin Uudenmaan- ja Hämeenkadulla.
Koko hanke on takuuvarmasti raskaasti tappiollinen, ei ainoastaan 30 vuoden aikana, mikä on tunnustettu, vaan koko elinkaarensa ajan. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että väestömäärä sen vaikutusalueella on liian alhainen. Kun kaavoitusta ohjataan tarpeettomasti ratikan vaikutusalueelle, tulee johtopäätökseksi väite siitä, että lisääntynyttä väkimäärää ei enää pystytäkään hoitamaan busseilla. Maksimikaavalla aiottu rakentaminen toteutuessaan tarkoittaisi Herttuankulman tapaisten betonibunkkeriryppäiden ilmestymistä radan varteen ja tätä kutsutaan kaupunkikehitykseksi. Väestön kasvuennusteen ollessa noin 2.000 hlö/v., voidaan asukaslisäys hoitaa koko kaupungin alueella tapahtuvalla järkevällä ja tasapainoisella kaavoituksella.
Ratikan aiheuttamasta melusta eli kirskunnasta ei ole paljoa kirjoitettu. Asuntoterveysasetuksen mukaan asunnon melutaso saa olla yöllä enintään 33 dB. Turun ratikkareitin suorakulmaisissa mutkissa kirskuntataso tulee olemaan Helsingissä tehtyjen kokeiden mukaan enimmillään 80 dB eli 47 dB yli sallitun tason. Kun muu ajoneuvoliikenne lähivuosina on sähköistynyt eli muuttunut käytännössä äänettömäksi, tämä ratikan kirskunta entisestään korostuu liikenteen ainoana meluhaittana.
Rakentamisesta tulee myös ilmastosaastetta tolkuton määrä, mutta se ei näytä edes vihreätä puoluetta sen kummemmin kiinnostavan.
Turun hanketta verrataan usein muihin ratikkahankkeisiin ottamatta huomioon erilaisia kaupunkirakenteita ja täysin eri mittakaavan väestöpohjia. Vantaan ratikan vaikutusalueella on lähes kymmenkertainen väestöpohja ja Tampereellakin lähes nelinkertainen.
On myös pidettävä mielessä 6–8 vuotta kestävä keskustan totaalinen liikennekaaos ja muut radan rakentamisesta aiheutuvat häiriöt asumisviihtyvyydelle, mahdolliset vauriot radan varrella oleville rakennuksille ja asiakaskadon myötä ongelmat myös keskustan kauppiaille.
Kansalaisäänestyksen järjestämistä on myös esitetty. Ongelmaksi tässä tulee se, että mitä kansalaisille annettava aineisto sisältäisi. Nyt käytettävissä olevat konsulttien ja kaupungin tekemät aineistot ovat ylioptimistisia vaikutusarvioinneessaan eivätkä käsittele lainkaan hankkeen aiheuttamia haittoja. Konsulteilta maksaja saa yleensä haluamansa kaltaisen tuloksen ja tässä hankkeessa käytetyillä konsulteilla on lisäksi myös ns.oma lehmä ojassa. Tarvitaan objektiivinen ja vain faktoja sisältävä aineisto.
Kaiken kaikkiaan kyse on arvovalinnasta. Turun taloudellinen tilanne on heikko, velkataakka on jo nyt ylisuuri, investoinnit ovat kasautuneet, kaupunki joutuu jo nyt jatkamaan sopeutustoimia, ryhmäkoot kouluissa jatkavat kasvuaan kaikkine seurannaisvaikutuksineen, jatkuvat väistötilarumbat, sisäilmaongelmat, toiminnot ovat sirpaloituneena ympäri kaupunkia jne. Kaupungilla on myös noin 1.400 rakennusta hallinnassaan, joista suuri osa on jo nyt teknisen käyttöikänsä päässä ja ovat siten aiheuttaneet isot korjausvelat.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimenpiteet ja niihin liittyvät palvelut kärsivät kroonisesta rahapulasta.
Kysymys kuuluu, haluaako valtuusto parantaa yllämainittuja epäkohtia ja siten lisätä kaupunkilaisten ja kaupungin omien työntekijöidensä hyvinvointia vai satsataanko 400 miljoonaa tarpeettomaan ja tappiolliseen ratikkaan, joka valtavan lisälainataakkansa takia tehokkaasti heikentää näitä kehittämismahdollisuuksia kymmeniksi vuosiksi.
Reima Hannula
