MIELIPIDE
Kuntavaaleissa olemme pääasioiden äärellä. Kotimaamme Suomi on muutoksessa ja jokainen kunta voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Laadukkaat sivistyspalvelut – varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen – ovat riippuvaisia kuntapäättäjien tekemistä päätöksistä. Viisailla päätöksillä varmistetaan, että kunnista löytyy osaamista ja että ne ovat hyviä paikkoja asua ja työskennellä.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman linjausten mukaisesti hallitus on uudistanut perusopetuksen oppimisen tukea koskevan lainsäädännön. Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) on hyväksytty 30.12.2024 ja se tulee voimaan 1.8.2025.
Hallitus on Kokoomuksen johdolla vahvistanut peruskoulun rahoitusta 200 miljoonalla. Tästä menee 100 miljoonaa oppimisen tukeen auttamaan lapsia ja nuoria saamaan entistä nopeammin tarvitsemaansa apua. Uudistuksen toteutukseen opetuksen järjestäjille annettava 100 miljoonaa euroa on pysyvää vuosittaista rahoitusta valtionosuuksina.
Kuntien peruspalveluiden rahoitus on yleiskatteellista rahoitusta – ei korvamerkittyä mihinkään toimintaan. Kunta päättää itsehallintonsa perusteella rahoituksen kohdentumisesta.
Opetuksen järjestäjälle on asetettu selkeitä velvollisuuksia tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen.
Kuntapäättäjät Raisiossakin ovat vastuullisen tehtävän edessä!
Hallitus on myös lisännyt vuosiviikkotunteja äidinkieleen ja matematiikkaan. Oppilaalla tulee olla rauha oppia ja opettajalla rauha opettaa.
Lähtökohtana on varmistaa oppilaalle hänen tarvitsemansa konkreettiset tukitoimet sekä kouluille riittävät resurssit tuen toteuttamiseen.
Uudistuksella parannetaan oppilaiden mahdollisuuksia saada nykyistä aikaisemmin ja tehokkaammin oppimisen ja koulunkäynnin tukea silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan tai osallistua opetukseen. Tarkoitus on, että oppilas saa jatkossa tukea oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä.
Uudistuksessa keskiössä ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joilla tarkoitetaan esimerkiksi opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan olisi mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin.
Ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla oppilailla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia. Näihin sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä, oppilas saa oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Näihin sisältyy sekä osittain pienryhmässä, että tarvittaessa kokonaan erityisluokassa toteutettava opetus sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.
Keskeisenä tavoitteena on myös selkiyttää tukitoimia koskevaa päätöksentekoa sekä vähentää opettajien kirjaamisvelvoitetta tukea koskevissa asiakirjoissa. Tuen pedagogisten asiakirjojen määrää vähennetään ja niiden valmisteluprosessia kevennetään, kuitenkin siten, että tuen tarpeiden tunnistaminen, arviointi ja suunnittelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.
Mihin kuntien pitäisi nyt panostaa? Kunnassa on tärkeintä varmistaa, että hallituksen oppimisen tukeen antama lisärahoitus käytetään oppimisen tukeen. Opettajien palkkaaminen on usein tärkeämpää kuin avustavan ei pedagogisen henkilöstön palkkaaminen kouluun.
Perusopetuslakiin tuleva muutos ryhmäkohtaisesta tuesta ei toteudu avustajien määrää lisäämällä, vaan vain opettajien määrää lisäämällä ja tukemalla rehtoreiden päätäntävaltaa koululle osoitettujen varojen suuntaamisesta.
Perusopetus ei aina pysty antamaan riittäviä perustaitoja ja inkluusio saattaa tapahtua erityisopetuksen kustannuksella. On tärkeää painottaa perustaitojen opetusta yhdenmukaistamalla etenemisen vaatimustasoa ja arvioimalla inkluusion toteutusta siten, että se tukee kaikkien oppilaiden oppimista erityisopetuksen rinnalla, erityisesti S2-kielessä
Inklusiivisen opetuksen toteutuminen voidaan saada toimivaksi hyvällä suunnittelulla ja tarvittavalla lisäresurssilla lapsen etu aina huomioiden. Inkluusion lisäksi tarvitsemme myös erityiskouluja ja pienluokkia.
Kehitetään päätöksentekoprosesseja niin, että opettajien asiantuntijuus välittyy paremmin toiminnasta päättäville.
Suuret ja heterogeeniset ryhmät vaikeuttavat yksilöllistä oppimista ja lisäävät opettajien kuormitusta. Resursseja tulee kohdentaa tarpeen mukaan. Huolehditaan myös jakotuntien riittävyydestä.
Varmistetaan monipuolinen oppimisen tuki saadulla rahoituksella ja tarvittaessa vaaditaan Varhalta oppilashuollon toimivuuden parantamista. Käytetään tukitoimiin tarkoitetut rahat tukitoimiin.
Parannetaan työolojen kilpailukykyä, lisätään henkilöstöresursseja ja kohdistetaan huomiota monikulttuuristen alueiden tarpeisiin – erityisesti kielen oppimisessa.
Päätökset tehdään usein ilman opettajien ja muiden kentällä toimivien näkemyksiä – joskus perustuen vanhoihin käsityksiin.
Laadukas koulutus on korkoa kasvava sijoitus yksilön, kunnan ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Silloin PÄÄASIAT ovat kunnossa.
Seija Sorsavirta (kok.)
KM erityisopettaja
Kuntavaaliehdokas Raisio
