MIELIPIDE.
Turun Sanomien artikkelissa 30.1.2025 kerrottiin Impivaaran uimahallin ennen näkemättömästä ruuhkautumisesta. Päivittäinen kävijämäärä on noussut jopa 3 000:een. Samankaltaisia viestejä kuuluu myös muualta Suomesta. Olemme siis erittäin positiivisen ongelman äärellä, ja toivottavasti sen ratkaisemiseksi löytyy poliittista tahtoa. Uimahallin rakentaminen on aina merkittävä investointi, ja kuntapäättäjien tulisi pystyä ennakoimaan tilojen tarve ja kunto useiksi vuosiksi eteenpäin. Näin voitaisiin välttää tilanne, joka on syntynyt Oulussa Raksilan uimahallin uudisrakentamisen yhteydessä: vanha halli puretaan, ja uusi valmistuu vasta vuonna 2029. Siihen asti uimahallitilojen puute on katastrofaalinen.
96 % suomalaisista pitää tärkeänä, että jokaiselle tarjotaan mahdollisuus oppia uimaan (Kansalaisliikuntataidot 2022 -kyselytutkimus). Suomessa vesistöt ovat vahvasti läsnä arjessa, ja monet liikkuvat vesillä, veden äärellä ja jäällä. Hyvä uimataito sekä monipuoliset vesi- ja jääturvallisuustaidot mahdollistavat vesistöistämme nauttimisen turvallisesti ympäri vuoden. Lisäksi uimataito ja vesiliikuntataidot luovat perustan liikunnalliselle elämäntavalle. Uimataito on elinikäinen taito, joka mahdollistaa helposti ja edullisesti ympärivuotisen liikunnan yksin tai yhdessä muiden kanssa. Se edistää myös yhdenvertaisuutta, sillä uinti ja vesiliikunta sopivat lähes kaikille toimintakyvystä riippumatta. Liikkumattomuus heikentää työ-, toiminta- ja jopa puolustuskykyä, joten on entistä tärkeämpää varmistaa, että jokaisella Suomessa on mahdollisuus oppia uimaan ja harrastaa vesiliikuntaa. Tässä kunnilla on keskeinen rooli uinninopetuksen ja uimakoulujen järjestäjänä sekä uimahallien, uimarantojen ja muiden vesiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä.
Hyvät ja toimivat olosuhteet ovat liikunnan ja urheilun perusta. Suomessa kunnat vastaavat valtaosin liikuntatilojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Maamme lähes 200 uimahallia ovat kuntosalien ohella suosituimpia sisäliikuntapaikkoja. Näihin pääosin kuntien ylläpitämiin uimahalleihin tehdään vuosittain yli 20 miljoonaa käyntiä. Uimahalleissa liikunnasta nauttivat kaikenikäiset liikkujat, ja ne tarjoavat harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet tuhansille urheiluseurojen harrastajille ja huippu-urheilijoille. Lisäksi vesiliikunnan harrastusmahdollisuuksia täydentävät yli 2 000 yleistä uimarantaa.
Liikuntapalvelut keräävät laajaa arvostusta kuntalaisten keskuudessa, ja uimahallit sekä uimarannat ovat tärkeä osa näitä palveluja. Ne ovat parhaimmillaan merkittäviä vetovoimatekijöitä, kun kunta houkuttelee esimerkiksi lapsiperheitä. Uimahallien ja uimarantojen palvelut edistävät laaja-alaisesti kuntalaisten hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Monipuolisiin ja turvallisiin vesiliikunnan olosuhteisiin kannattaa siis investoida.
Meidän, nykyisten ja tulevien kuntapäättäjien, on varmistettava, että uinnin ja vesiliikunnan olosuhteista huolehditaan myös taloudellisesti haastavina aikoina. Uimahallien ja uimarantojen kehittämis-, korjaus- ja rakentamishankkeissa tulee hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja ohjeistuksia esteettömyydestä, turvallisuudesta ja energiatehokkuudesta. Eri käyttäjäryhmiä on kuultava aktiivisesti palveluiden ja olosuhteiden suunnittelussa. Kunnassamme turvallisuus on olennainen osa uinnin ja vesiliikunnan palveluita: henkilöstön on oltava asianmukaisesti koulutettua, tilojen turvallisia kaikille käyttäjille ja varustettu tarvittavilla turvallisuusvälineillä.
Jukka Rantala
Kaupunginvaltuutettu (Kesk.)
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton puheenjohtaja
Kunta- ja aluevaaliehdokas
