EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.
ENERGIA.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) sijoittui joulukuussa pidetyissä kolmikantaneuvotteluissa Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen välimaastoon. Kompromissina muodostuneen direktiivin tavoitteet eli energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ovat sitovia. Euroopan unionin jäsenmaat saavat kuitenkin päättää keinoista, joilla direktiivin tavoitteisiin päästään.
– Direktiivi lieveni neuvottelujen edetessä, ja siitä tuli aikalailla sen suuntainen, mitä Suomen valtio ja Kiinteistöliitto ovat näkökulminaan esittäneet. Energiatehokkuuden parannustoimet olisivat näin ollen kategorisia. Tärkeää on, että direktiivissä on kansallista liikkumavaraa, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio kommentoi.
Merkittävää energiatehokkuusdirektiivissä on, että yksittäisille asuinrakennuksille ei ole tulossa pakkoremontteja, vaan energiatehokkuutta parannetaan koko rakennuskannassa. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että vähintään 55 prosenttia primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia.
Asia eteni viime joulukuussa, kun Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Direktiivi hyväksytään vielä Euroopan komissiossa ja parlamentissa alkuvuoden aikana.
Yksityiskohdat selviävät vasta, kun direktiiviä sovelletaan kansalliseen lainsäädäntöön. Prosessi kaiken kaikkiaan siirtymäaikoineen ja kansallisine toimeenpanoineen kestänee noin 2–3 vuotta.
Suomi on osallistunut aktiivisesti direktiivin päivitystä koskeviin neuvotteluihin ja korostanut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Energiatehokkuuden parantaminen on hyvä asia, mutta oleellista on, ettei muutoksista synny kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.
Katariina Mäkinen-Önsoy
