Varsinais-Suomen ELY-keskus suojeli Piikkiön puutarhantutkimuslaitoksen

Piikkiön puutarhantutkimuskeskuksen päärakennus ja ruokala. Kuva: Kirsti Virkki.
Piikkiön puutarhantutkimuskeskuksen päärakennus ja ruokala. Kuva: Kirsti Virkki.

Raision Nallinkadulla sijaitsevaa Harkko-rakennusta ja kunnan virkailijoiden asuinkerrostaloa eli ns. Villiviini-rakennusta ei sen sijaan määrätty suojeltaviksi.

RAKENNUSPERINTÖ.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt 16. lokakuuta päätöksen, että  Luonnonvarakeskuksen Piikkiön puutarhantutkimuslaitos (Yltöinen) suojellaan rakennusperintölain nojalla. Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta 17.2.2021.

Suojeluprosessin aikana on kuultu Museovirastoa, Varsinais-Suomen liittoa, Kaarinan kaupunkia, kiinteistön ja rakennusten omistajaa ja haltijaa sekä naapureita. Suojelupäätös koskee päärakennusta, ruokalaa, johtajan asuinrakennusta, työväen ja työnjohtajien asuinrakennuksia, verstasrakennusta, hirsiaittaa, luhtia, hedelmätaloa, taimivarastoa sekä muuntajaa. Suojelu kohdistuu myös puutarhaan ja sen rakenteisiin. Kaikkien edellä mainittujen rakennusten ulkoasu on suojeltu. Lisäksi suojeltiin osia päärakennuksen ja johtajan asuinrakennuksen kiinteästä sisustuksesta.

Yltöisten tila on ollut keskiaikainen perintötila, kruununtalo ja toiminut rälssitilana 1600-luvulla, minkä jälkeen tila on ollut valtion omistuksessa sotilasvirkatalona.

Eri aikakausilta peräisin oleva rakennusperintö kuvastaa kruunun virkatalon tilakeskuksen muutosta valtion tutkimuslaitokseksi ja vanha rakennuskanta yhdessä uudemman kanssa muodostaa merkittävän maisemallisen kokonaisuuden viljelymaisemaan ja raittimaisen Toivonlinnantien varteen.

Alueen vanhempaa rakennuskantaa edustaa Männistön mäkitupa 1850-luvulta ja kaksi 1800-luvun hirsiaittaa, joista 1816 rakennettu luhtiaitta on alueen vanhin rakennus. Arkkitehti Otto-Iivari Meurman on suunnitellut vuodelta 1930 olevan klassismia edustavan uuden päärakennuksen ja myös vuodelta 1935 olevan funktionalismia edustavan ruokalan. Meurman laati myös koko aluetta koskevan yleissuunnitelman. Sotien jälkeen arkkitehti Aarne Ervi suunnitteli alueelle vuonna 1949 valmistuneen modernia asuntosuunnittelua edustavan johtajan asuintalon.

1920-luvulla perustettu Piikkiön puutarhatutkimuslaitos eri-ikäisine rakennuksineen ja puutarhoineen on edustava esimerkki valtion harjoittamasta maatalouden ja kasvituotannon tutkimustoiminnasta. Tutkimuslaitos edustaa myös sen pitkäaikaisen johtajan Olavi Meurmanin, kohteen rakennuskantaa suunnitelleen arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin veljen, ansioita puutarha-alan tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Raisiossa sijaitsevaa niin sanottua Harkko-rakennusta ja viereistä asuinkerrostaloa ELY-keskus ei puolestaan määrännyt suojeltaviksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

Raisio-Seura ry esitti huhtikuussa 2022 ELY-keskukselle, että rakennukset määrättäisiin suojeltaviksi rakennusperintölain nojalla. ELY-keskus kuuli suojeluasiassa Museovirastoa, Designmuseota, kiinteistöt ja niillä olevat rakennukset omistavaa ja hallinnoivaa Raision kaupunkia sekä naapureita.

Rakennusperintölain mukaan rakennusperinnön suojeleminen asemakaava-alueella toteutetaan ensisijaisesti kaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla. Asemakaava-alueella sijaitseva kohde on kuitenkin mahdollista suojella rakennusperintölain nojalla, mikäli kohteella on valtakunnallista merkitystä, kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla tai kohteen suojeluun rakennusperintölain nojalla on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi määritellyt rakennukset sijaitsevat asemakaava-alueella. Alueella on lisäksi käynnissä asemakaavamuutos, jossa rakennusten suojelua koskeva asia voidaan ratkaista. Rakennuksilla ei ole valtakunnallista merkitystä tai sellaista sisätilojen suojelun tarvetta, että suojelu rakennusperintölain nojalla olisi perusteltua, vaan kohteen säilyminen ja suojelu voidaan tarvittaessa turvata kaavoituksen keinoin. Edellytykset kohteen suojelemiseksi rakennusperintölain nojalla eivät siten täyttyneet.

Päätökset suojeluasioissa eivät ole vielä lainvoimaisia.

Turun Seutusanomat