Raseko ja TAI tarjoavat kulinaarisia Suomi-elämyksiä Etelä-Koreassa

Rasekosta tiimiin kuuluvat Susanna Stolpe (Tähtikokki-koulutus), Mikko Leskinen ja Eemeli Harinen (elintarvikejalostuksen ammattitutkinto), Arttu Parviainen (yrittäjän ammattitutkinto) sekä lehtori Tomi Aho. TAI:sta matkaan lähtevät lehtori Niina Vahtera, Melina Rintamäki (majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto) sekä Christian Hansen ja Susanna Mäki (ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto). Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.
Rasekosta tiimiin kuuluvat Susanna Stolpe (Tähtikokki-koulutus), Mikko Leskinen ja Eemeli Harinen (elintarvikejalostuksen ammattitutkinto), Arttu Parviainen (yrittäjän ammattitutkinto) sekä lehtori Tomi Aho. TAI:sta matkaan lähtevät lehtori Niina Vahtera, Melina Rintamäki (majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto) sekä Christian Hansen ja Susanna Mäki (ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto). Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Suomen ja Etelä-Korean diplomaattisuhteiden 50-vuotisjuhlien ruokaviikoilla parikymmentä kotimaista juoma-, raaka-aine- ja keittiötuotteiden valmistajaa saa esille tuotteitaan Souliin.

KOULUTUS.

Ravintola-alan opetuksen suurlähetystöyhteistyö laajenee Etelä-Koreaan. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.
Esimerkkitarjoilupöytä tummasuklaapalleroin ja karamellisoiduin maa-artisokkapyre-tuulihatuin. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Turun ammatti-instituutin (TAI) ja Raision seudun koulutuskuntayhtymän (Raseko) ravintola- ja catering-alan tiimillä on edessään kiehtova matka Etelä-Koreaan.

Seitsemästä opiskelijasta ja kahdesta opettajasta koostuva tiimi lähtee ensi viikolla Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa sijaitsevaan Suomen suurlähetystöön toteuttamaan Suomi-ruokaviikkoa. Juhlaviikko järjestetään Suomen ja Etelä-Korean diplomaattisuhteiden 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

– Menussa on mietitty, miten suomalainen ruoka muokkautuu korealaiseen kulttuuriin sopivaksi. Kylmäsavustettu lohi on esimerkiksi hyvin arvostettua siellä, toteaa lehtori Tomi Aho Rasekosta.

Hankematkat toteutetaan Erasmus+ -rahoitusohjelman avulla, joka on mahdollistanut Suomi-teemaisten ruokaviikkojen järjestämisen suurlähetystöjen yhteistyökumppaneille tätä ennen myös Bangkokissa, Reykjavikissa, Lissabonissa ja Nairobissa.

Tiimi vie matkalaukuissa mukanaan Souliin erilaisia suomalaisia valmisteita teeman makumaailman mukaisesti.
Rasekon opiskelijat Mikko Leskinen ja Susanna Stolpe juustolautasineen. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.
Rasekon opiskelijat Mikko Leskinen ja Susanna Stolpe juustolautasineen. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Istuvilla illallisilla on ollut mukana ostajia, joten hankkeessa on alusta alkaen mietitty viennin merkitystä ja näkyvyysmahdollisuuksia.

– Meillä on mukavasti erilaisia yrityksiä yhteistyökumppaneina. Haasteena onkin mukaan otettavien tuotteiden rajallisuus, kun yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä ja mielenkiintoisia tuotteita olisi tarjolla enemmänkin, kertoo lehtori Niina Vahtera Turun ammatti-instituutista.
– Keski-Eurooppaan olikin helpompi kuljettaa raaka-aineita, mutta Aasiaan kun lähtee, niin mukaan voi ottaa sen verran, mitä matkalaukkuun sopii.

Vuodesta 2017 työparina toimineet Vahtera ja Aho ovat olleet merkittävässä roolissa suurlähetystöjen Suomi-ruokaviikkojen toteuttamisessa. Hankematkan toteutusta edeltää kohdemaahan suuntaava valmistelukäynti, jolloin sovitaan oppilaitosyhteistyöstä, opiskelijoiden harjoittelupaikoista sekä asumisesta kohdemaassa.

Rasekon ja TAIn tekemä pioneerityö Suomi-ruokaviikkojen viemisestä suurlähetystöihin on saanut tunnustusta. Ulkoministeriössä on valmisteilla hankkeen konseptoiminen ja laajentaminen uusiin edustustoihin.

Ideoita kattauksiin on ammennettu saaristosta, Karjalasta sekä Lapista.

Aterioissa maistuvat aidot suomalaiset maut, laadukkaista raaka-aineista ja suomalaisin menetelmin valmistettuina. Vesien antimia ja riistaa on tarkoitus käyttää paljon.

Turun ammatti-instituutin opiskelija Susanna Mäen tarjottimella on korvapuustilta maistuva drinkki. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.
Turun ammatti-instituutin opiskelija Susanna Mäen tarjottimella on korvapuustilta maistuva drinkki. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

– Menun suunnittelussa on ollut se ajatus, että jaamme Suomen eri osioihin. Yksi istuva illallinen on suunniteltu siten, että se pohjaa Lappiin. Toinen kokonaisuus pohjaa sen sijaan Itä-Suomeen, ja kolmantena on saaristoon perustuva menukokonaisuus, esittelee Rasekossa opiskeleva Eemeli Harinen.
– Viemme mukanamme muun muassa itse poimittuja ja kuivattuja sieniä sekä rannikollamme kasvavia douglaskuusen havuja, jotka toimivat niin mausteena kuin koristeenakin, Rasekon opiskelija Mikko Leskinen jatkaa.

Niina Vahteran mukaan drinkeissä näkyvät pohjoisen marjat, kaurapohjaiset alkoholit sekä koristeissa Suomen luonnon antimet.

– Tuotteet tulevat osittain hyvin läheltä, esimerkiksi Kaarinasta ja Turusta, sekä muilta alueilta Suomesta, kuten Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Lapin alueilta, Vahtera sanoo.
– Autenttisuuden luomisessa ovat apuna salinkin puolella koristeet kuten puolukan- ja mustikanvarvut sekä kävyt, Vahtera lisää.

Turun ammatti-instituutin opiskelija Melina Rintamäki esittelee tässä mustaherukkadrinkkiä. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.
Turun ammatti-instituutin opiskelija Melina Rintamäki esittelee tässä mustaherukkadrinkkiä. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Katariina Mäkinen-Önsoy

 

 

Tiimin matkaa voi seurata heidän Instagram-tilillään @culinaryinfinnishembassy