Yhteisöllisyys lähtee kouluissa liikkeelle hyvästä ilmapiiristä ja ryhmähengen kasvattamisesta. Tällaisessa ennaltaehkäisevässä yhteisöllisessä työssä näkyvinä avainhenkilöinä ovat turkulaisiin kouluihin palkatut yhteisöpedagogit.
TURKU.
Turun Puolalan koulun käytävillä kuuluu hyväntuulisia tervehdyksiä, kun oppilaat näkevät Lauri Kuikon. Yhteisöpedagogina nyt reilun kuukauden Puolalassa työskennellyt Kuiko tuli paikallisille nuorille tutuksi ensin koulunuorisotyöntekijänä.
– Nuorisopalveluiden alaista työtä tein Puolalan koulun lisäksi Katariinan koulussa, mutta nyt yhteisöpedagogina kuulun Puolalan henkilökuntaan, ja näin ollen olen paikalla täällä jokaisena koulupäivänä, Kuiko kertoo.
– Työtehtävissä on toki paljon samaa, mutta työn toimivuuden kannalta merkittävintä on se, että yhteisöpedagogi pääsee keskittymään yhteen kouluun, kun koulunuorisotyöntekijä saattaa olla monella eri koululla. Lisäksi uusi työ on tuonut tullessaan lisää vastuuta, hän jatkaa.
Käytännössä työ sisältää muun muassa uusien seitsemäsluokkalaisten ryhmäyttämistä, jota varten Puolalan koulussa on varattu aikaa luokkatunnille.
– Ryhmäytyssuunnitelman teko tuleville seiskoille on aloitettu jo nyt. Yläkouluun siirtyvistä luokkaryhmistä suurin osa on käynyt koko alakoulun samassa porukassa, jolloin siellä voi olla vanhoja klikkejä hiertämässä välejä. Seitsemännellä luokalla on kuitenkin tarkoitus aloittaa uudelta pöydältä, toteaa Lauri Kuiko.
– Ryhmäyttäminen voi tarkoittaa yhteistä ajanviettoa, esimerkiksi ihan vain pelailua, ei aina pelkästään hienoja yhteisöllisyysmenetelmiä, täsmentää Kuiko.
Kaiken kaikkiaan yhteisöpedagogin työ on hänen mukaansa hetkessä elämistä.
– Olen mukana oppilaskunnan kokouksissa, välitunneilla sekä oppitunneilla, erityisesti taideaineissa. Työ muotoutuu paljolti koulun ja sen luokkaryhmien tarpeiden mukaan. Tämä kaikki on juuri sitä, mistä työssäni pidän, että se on muokattavissa ja koen, että samalla saan jatkuvasti kehittyä itsekin ammatissani!
Yhteisöpedagogiksi (AMK) valmistunut Lauri Kuiko näkee poikkeuksellisten aikojen lisänneen entisestään tarvetta tukea nuorten yhteisöllisyyden kokemusta.
Koulu on ennaltaehkäisevässä työssä keskeisessä roolissa, sillä siellä nuoret viettävät suurimman osan ajastaan arkipäivinä.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltoa ja kehittää siihen liittyviä yleisiä, yhteisöllisyyttä parantavia toimintamalleja. Perusopetuksen kouluterveyskyselyn mukaan niiden oppilaiden määrä, jotka eivät tunne kuuluvansa osaksi kouluyhteisöä, on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, hän tiivistää.
– Hanke on käynnissä tämänhetkisten tietojen mukaan vähintään vuoden loppuun saakka. Nuorten yhteisöllisyyden parantamiseksi tehtävälle työlle toivoisi jatkumoa, hän lisää.
Kuiko pitää sosiaalista mediaa tärkeänä työkaluna nuorten keskuudessa työskentelevälle: Snapchat ja TikTok ovat nuorten parissa suosituimpia kanavia, joten ne on ainakin hyvä olla hallussa.
– Nuorille luonnollisena toimintaympäristönä netti on helppo yhteydenpitoväline. Digitaalisuus on koulutyössä vahvasti tätä päivää ja sitä vain korosti korona-aika, jolloin opetustakin oli pakko toteuttaa etänä, koululauri-nimellä somesta löytyvä Kuiko sanoo.
Turussa asuva Kuiko on työskennellyt aiemmin koulunuorisotyöntekijänä Pöytyällä.
Työ- ja siviiliminä olivat silloin helpommin erotettavissa, mutta hänestä tuntuu silti kivalta olla taas kotona.
– Turun seudulta kotoisin olevana minusta oli oikein mukavaa päästä työmahdollisuuksien myötä palaamaan takaisin tänne, vaikka joskus nuorempana ehkä ajattelinkin aivan päinvastoin. Se on ihan hauskaa, että koulun nuoret moikkailevat vapaa-ajallakin Turun keskustassa liikkuessaan, toteaa Kuiko hymyillen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Turun nuorisopalveluiden alaisuudessa toimii tällä hetkellä yksi päätoimisesti koulunuorisotyötä tekevä nuoriso-ohjaaja. Hänen lisäkseen Turun koulujen henkilökuntaa on laajennettu reilun kuukauden sisällä aloittaneiden seitsemän yhteisöpedagogin voimin.
• Yläkoulussa tai yhtenäiskouluissa tehtävä koulunuorisotyö on Suomen kouluissa jo melko yleistä. Toisen asteen koulutukseen on myös alettu kehittää erilaisia koulunuorisotyön yhteistyömalleja.
• Koulunuorisotyötä pyritään kohdentamaan ukrainalaisten nuorten integroitumisen tukemiseen sekä koronapandemian jälkeen esiin nousseen nuorten hyvinvointivajeen korjaamiseksi.
