Iso osa seudun yrittäjänaisista on yksinyrittäjiä, jotka uurastavat pitkää päivää töidensä parissa, useimmiten palveluammateissa. Turun Yrittäjänaisten Mia Ristiojan mukaan yhdistystoiminnan yhteisöllisyys on monelle yrittäjälle merkityksellinen voimavara.
YRITTÄJYYS.
Turun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Mia Ristioja mainitsee yhteisöllisyyden yhdeksi yhdistyksen tärkeimmistä peruspilareista. Niin paljon kuin asiakastyöstä pitääkin, arkisesta puurtamisesta on hyvä ottaa välillä pieniä hengähdystaukoja.
– Yrittäjäyhdistyksen vahvuuksiin kuuluvat ehdottomasti vertaistuki ja virkistysmahdollisuudet koulutustakaan unohtamatta. Jäsenistämme valtaosa on yksinyrittäjiä, jotka toimivat asiakkaiden parissa palveluntuottajina.
– Vaikka jäsenistömme edustaa hyvin erilaisia aloja, vertaistukea on aina tarjolla, sillä yrittäjyys on joka tapauksessa yhdistävänä tekijänä. Jaamme tapaamisissamme niin murheet kuin ilotkin, Ristioja jatkaa.
Turkkuri, käsityöläinen ja kutoja Mia Ristioja on toiminut turkisalalla 35 vuotta.
Kouluttautuminen turkistyöntekijäksi alkoi Huittisissa ja turkkuriksi hän valmistui Pietarsaaressa. Eri turkkureilla suorittamiensa harjoittelu- ja työjaksojen jälkeen hän päätti perustaa oman yrityksen kotikaupunkiinsa Turkuun.
Ristiojan mukaan kyse on liiketoimintamahdollisuuksien luomisesta: Jos omalla alalla ei ole tarjolla työpaikkoja, on ryhdyttävä tuumasta toimeen yrittäjänä.
– Olen pitänyt Turkispajaa samassa osoitteessa vuodesta 1995 alkaen. Työtäni kohtaan on monenlaisia mielipiteitä, mutta haluaisin muistuttaa, että en ole turkistarhuri. Turkkurina toimiminen on kierrätystä parhaimmillaan! hän kertoo.
– Pääosin työni on turkisten kierrätystä, korjausta, muodistamista sekä täysin uuteen käyttötarkoitukseen valmistamista. Nuoret miehet esimerkiksi käyttävät mielellään isoisiensä vanhoja sarkatakkeja tähän päivään muokattuna. Vanhoista turkiksista tilataan paljon myös sisustustuotteita, hän lisää.
Yrittäjänaiset työskentelevät elinvoiman kasvattamisen ja paikallisten palvelujen säilymisen eteen.
Yhdistystoiminnassa mukana olevat jäsenet ovat lisäksi merkittäviä vaikuttajia yrittäjiä ja elinkeinoa koskevissa edunvalvontatehtävissä.
– Valtiovallalta toivomme pitkäjänteistä päätöksentekoa muun muassa arvonlisäverotuksessa, että me niin ikään voimme suunnitella liiketoimintaamme pidemmällä jänteellä eteenpäin. Työmarkkinoiden haasteisiin kuuluvat kohtaanto-ongelmat, jotka ovat usein paikkakuntasidonnaisia, toteaa Ristioja.
Ristioja on ollut OPH:n Tekstiili- ja muotialan ohjausryhmässä uudistamassa alan ePerusteita. Nyt hän on työelämätoimikunnassa varmistamassa ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä.
Turun Yrittäjänaiset ry:n kattojärjestö Suomen Yrittäjänaiset kuuluu Suomen Yrittäjien toimialajärjestöihin.
Mia Ristiojan johtama yrittäjänaisten paikallisyhdistys on seudullinen eli siihen kuuluu jäseniä kaikista Turun talousalueen kunnista. Alueella toimii lisäksi Liedon Yrittäjänaiset ry.
Varsinaisiksi jäseniksi liittyneet ovat oikeutettuja juridisiin ja taloudellisiin neuvontapalveluihin. Jäsenille on myös tarjolla markkinointi- ja viestintäkanavia sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Hyvinvointia lisäävät matkat, lomat ja kuntoutuspalvelut.
Ristioja nostaa esille myös Suomen Yrittäjänaisten koulutukset, joita on jopa entistäkin enemmän ja helpommin saatavilla korona-aikana yleistyneiden web-seminaarien myötä.
– Nettikoulutukset ovat erittäin hyvä asia, sillä niihin osallistuminen on sijainnista riippumatonta ja ne ovat usein vielä jälkikäteenkin katsottavissa. Viimeisimmän koulutuksen aiheena oli oikeudellinen ennakointi, joka pitää sisällään tärkeää tietoa edunvalvontaan, hoitotahtoon ja valtuutusasiakirjoihin liittyen, hän sanoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Yksinyrittäjien verkostolle voimaa yhteen hiileen puhaltamisesta
Naisyrittäjien valtakunnallisena haasteena on toiminnan kasvattaminen yhden hengen yrityksestä työnantajaksi. Suomen noin 300 000 yrityksestä kolmannes on naisyrittäjävetoisia, ja niistä vain neljännes työllistää muitakin. Moni tosin kasvaa verkoston avulla työllistämisen sijaan.
– Meillä on noin 60 jäsenyhdistystä ympäri Suomea, ja tarjoamme dynaamisen verkoston, josta saa tietoa ja vertaistukea myös yrityksen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yrittäjä ymmärtää parhaiten toista yrittäjää, Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Katja Rajala toteaa.
Katja Rajala on sarjayrittäjä, tietokirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Tausta tukee hyvin Yrittäjänaisten puheenjohtajan työtä, joka on vaikuttamista ja edunvalvontaa.
– Olemme poliittisesti sitoutumaton järjestö, mutta edunvalvonnan kannalta on hyödyllistä, että on hyvät verkostot ja ymmärtää päätöksenteon logiikan. Teemme yhdessä muiden järjestöjen ja liittojen kanssa työtä yrittäjyyden eteen, Rajala jatkaa.
Turun Seutusanomat
