Ekopaaston aikana voi kokeilla elämäntavan muutoksia, oman arjen hiljentämistä ja kohtuullistamista.
PÄÄSIÄINEN.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen Ekopaasto päättyy pääsiäislauantaina 8. huhtikuuta. Ekopaasto rohkaisee kohtuuteen ja kutsuu vahvistamaan luontosuhdetta – ja sitä kautta omalta osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta.
Vuoden 2023 kampanjan teemana on ”Arjen tekoja, toivon sanoja.” Tänä vuonna kampanjassa korostetaan toivon merkitystä ja yhteisöllisyyttä. Kampanjan aikana vinkataan, minkälaisia valintoja voi tehdä maapallon kannalta kestävämmän elämän puolesta.
Ekopaastossa rohkaistaan toivoon tieteen ja yhteisen tekemisen kautta: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, luontokato ja muut kestävyyden ongelmat asettavat niin yksilön kuin ihmiskunnan koville, mutta ne voidaan voittaa yhdessä.
Tunne oman elämän hallinnasta voi myös kasvattaa yksilöiden ja sitä kautta yhteiskunnan henkistä kestävyyttä vaikeiden tai mahdottomienkin haasteiden edessä. Yksittäisen ihmisen ei kuitenkaan pitäisi syyllistyä maapallon kokoisten ongelmien edessä, ja sen takia Ekopaastossa rohkaistaan kaikkia tekemään itselleen mahdollisia tekoja.
Ekopaasto toteutetaan yhteistyössä kirkon monivuotisten yhteistyökumppanien Suomen ympäristökeskuksen ja Marttojen kanssa.
Kampanjakasvoina näkyvät arkkipiispa Tapio Luoma, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä ja Syken pääjohtaja Leif Schulman. Kampanjan aikana julkaistaan kolmikon pohdintoja ja keskusteluja arjen valinnoista sekä toivon ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.
Kampanjan aikana Suomen ympäristökeskuksen tutkijat muistuttavat myönteisistä ympäristökehityskuluista, jotka osoittavat, että muutos on mahdollinen. Martat käärivät toivon arjen tekemiseen, jossa huomioidaan luonnon ja ympäristön suojelu. Toimiva arki on lähtökohta varautumisen taidoille, jotka herättävät toivon tulevaisuudessa pärjäämisestä.
– Tiede rakentaa toivoa. Se palastelee ongelman suuruutta. Pelottavat asiat muuttuvat helpommin hallittaviksi, kun meillä on tieteen tarjoamaa tietoa siitä, missä ongelman rajat ovat. Näin ne voidaan pilkkoa ja ratkaista, toteaa Syken pääjohtaja Leif Schulman.
Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä muistuttaa yhteisen tekemisen voimasta:
– Toivoa antaa se, että meillä on keinoja vaikuttaa ilmastopolitiikkaan ja ympäristönsuojeluun, ja että me voimme yhdessä tehdä muutoksia.
Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että kohtuuden käsite on keskeistä kristillisyydessä. Pyhän voi kohdata myös arjessa, ja kohtuullisuus ja liiasta paastoaminen voivat myös tuottaa mielihyvää:
– Vetäytyminen ja hiljentyminen voivat hoitaa ja rauhoittaa mieltä, ja sitä kautta herättää toivon. Silti paasto ei ole vain sisäänpäin kääntymistä, vaan oman toiminnan pohtiminen ja luopumisen opetteleminen voivat hyödyttää myös lähimmäistä ja luomakuntaa. Lopulta todella merkitsevät asiat elämässä syntyvät Jumalan armosta, meille rakkaista ihmisistä ja meitä ympäröivän luomakunnan rikkaudesta.
Kampanja haastaa ihmiset vinkkaamaan omista arkisista teoistaan, joilla he rakentavat toivoa.
Toivon sitaatin kampanjalle ovat miettineet myös muun muassa ympäristövaikuttaja, luennoitsija Frank Martela Aalto-yliopistosta, akateemikko, professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta sekä pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho Turun arkkihiippakunnasta.
Ekopaasto on mukana myös Astetta alemmas -kampanjassa, ja kampanjan kotisivuille on koottu Martoilta konkreettisia kestävyys- ja energiansäästövinkkejä. Ekopaastolla on oma kotisivu ja sosiaalisen median tilit.
Turun Seutusanomat
Tiesitkö?
• Ekopaasto on toisenlaisen elämän kokeilua. Ekopaasto kulkee ”pikkuserkkuna” kristillisen paastoperinteen rinnalla, eikä siis mitenkään korvaa paastoperinnettä. Sen sijaan se tuo paastoon oman, ajankohtaisen lisänsä. Ekopaasto rohkaisee kohtuuteen ja kutsuu vahvistamaan luontosuhdetta.
• Ekopaasto liittyy sellaisiin elämäntavan muutoksiin, hiljentämiseen ja kohtuullistamiseen, jotka voivat osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Ekopaaston aikana meistä jokainen voi kokeilla oman arkensa muuttamista seitsemän viikon ajan. Ekopaastoa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.
