Suomisen kaksosten yhteiset muistot kirjankansissa

Kun dokumentteja on, niin menneitä tapahtumia, jopa 50 vuoden takaisia sellaisia, pystyy jäsentämään jollain tavalla, kiittelevät kaksoset Jyrki ja Jouni Suominen isänsä hamsteriluonnetta, joka on omiaan tallentamaan ja säästämään kaiken mahdollisen. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Muistijälki – identtisten kaksosten Jyrki ja Jouni Suomisen muistelmien ajankuvaukset 1960- ja 1970-luvuilta ovat monella tapaa mielenkiintoisia muistijälkiä nyt 50 vuotta myöhemmin.

KIRJALLISUUS. Paikallisessa yrityselämässä oman elinkeinon harjoittamisesta aina edunvalvontatehtäviin vahvasti jo vuosikymmeniä mukana olleet veljekset Jouni ja Jyrki Suominen ovat julkaisseet kirjan.  Kyseessä on ainutlaatuinen julkaisu, sillä vaikka kaksosiin liittyviä kirjallisia teoksia on ollut ennenkin, niin harvemmin niiden kirjoittajina ovat toimineet kaksoset itse.

Suomisen veljesten kynäilemä Muistijälki-kirja pureutuu vuosiin 1962–1978, mikä käsittää ajanjakson heidän lapsuudestaan nuoriksi miehiksi saakka. Teoksen alussa kaksoset muistelevat ensimmäisen luokan aloitusta Ristimäen kansakoulussa, johon he kulkivat Nummenpakalla asuessaan.

Muistijälki perustuu siihen, että identtiset kaksoset ovat elämänsä varrella kohdanneet monenlaisia tilanteita, joissa ympäristö ja olosuhteet ovat molemmille täysin samat.

Silti veljekset muistavat kokemansa ajoittain aivan erilailla.

Jyrki Suominen & Jouni Suominen: Muistijälki (Grafiro 2022).

– Projekti lähti liikkeelle toisena koronavuotena niin, että kirjoitin muistojani ylös 500:n sivun verran. Se oli mahdollista, koska isämme oli säästänyt kaikenlaisia asiakirjoja; muistiinpanoja, vihkoja, valokuvia ja lehtileikkeitä. Pelkän ulkomuistin varassa tällaisen teoksen toteuttaminen olisi ollutkin aikamoisen tuskan takana, Jyrki Suominen sanoo.

Tarinoita ylös kirjoittaessaan Jyrkiä kiinnosti, voiko hän muistaa näitä asioita. Projektista innostui myös Jouni saadessaan muistelopostia veljeltään.
– Sieltä tuli aika pian vastaus ”Ei se nyt noin mennyt!”, että me muistamme tuon asian nyt kyllä ihan eri tavoin.
– Kirjassa on henkilökohtaisten muistojemme lisäksi esiteltynä paljon ajankuvaa, millaista elämänmeno oli tuolloin, Jyrki ja Jouni jatkavat.

Veljekset eivät teoksestaan alun perinkään tavoitelleet kaikenkattavaa historiikkia.

– Ajatuksena oli tuoda esiin sellaiset muistot, jotka ovat kertomisen arvoisia. Kaksostutkimuksen kannalta on mielenkiintoista, että aika paljon muistamme samoja asioita, mutta tulkinnat eli kokemusjäljet ovat hyvin erilaisia, Jouni Suominen sanoo.

Urheilu ja musiikki rytmittivät miesten elämää hyvin varhaisista vaiheista alkaen. Yrittäjiksi Suomiset päätyivät monen vaiheen kautta.

– Bändimme oli tavallaan yrittäjyytemme ensimmäinen vaihe, sillä me kaksi vedimme toimintaa treeni- ja keikkasopimukset mukaan luettuna. Yhtyeessä on ollut 17 kaveria soittamassa, joten se on vaatinut organisointikykyä, Jyrki Suominen kertoo.

Kirjassa käsiteltyjen ajanjaksojen jälkeen Jyrki ja Jouni Suominen ovat molemmat vaikuttaneet muun muassa raisiolaisessa elinkeinoelämässä niin yrittäjinä kuin edunvalvontatehtävissäkin.

Veljekset toteavatkin, että teoksen ulkopuolelle jääneet aiheet ovat asia erikseen. Noin kymmenen vuoden ajan he kulkivat omia polkujaan, kunnes kirja taas yhdisti heidät yhteisen projektin ääreen.

– Niistä voisi kirjoittaa aivan omat kokemuksensa, sillä elämä on vienyt meitä molempia mitä merkillisimmille poluille.

Jyrki Suominen & Jouni Suominen: Muistijälki (Grafiro 2022).

Katariina Mäkinen-Önsoy

 

 

Tiesitkö?

• Suomisen veljesten elämä alkaa Nummenpakan Savustamonkadulla joulukuussa 1955. Kaksoispoikien isä on kommunisti ja perheessä puhutaan yhteiskuntakriittisesti politiikkaa. Äidin ambitiot ovat toisenlaisia: ”Tästä voi tulla bankrotti, mutta pojille ostetaan viulu”.

• Teini-ikäisenä Jouni pärjää kuvataiteen ja Jyrki matematiikan valtakunnallisissa kilpailuissa. Oppikouluaikana kaksoispojat treenaavat kahdeksan vuoden ajan kahta lajia, joissa vaaditaan kärsivällisyyttä: telinevoimistelu ja viulunsoitto.

• Veljekset voittavat juniorivuosina joukkuevoimistelussa kolmena vuotena ikäluokan Suomen mestaruuden. Ja viulun soiton antamien musiikkieväiden ansiosta he voittavat 17-vuotiaina iskelmä-laulukilpailun Ponnahdus Pinnalle. Laulukilpailun voitto avaa seitsemän vuoden pituisen tanssilavojen maailman. Tanssilavojen takahuoneiden tarinoissa ”kollega-artisteja” ovat mm. Kai Hyttinen, Fredi ja Hurriganes.

• Jyrki Suominen on tehnyt mittavan uran yritysjohtajana ja tuotteliaana säveltäjänä nimimerkillä George Sonata. Jouni Suomisella taas ura on kulkenut tietoliikenne-insinöörin ammatista taidemaalariksi ja edelleen tieteentekijäksi tuloksena kahden eri tieteenalan tohtorin tutkinto.