Kielikontakteja ja kiekaisuja, muun muassa niistä koostuu turkulaisten oma kiäli.
TURKU. Kuusiosaisen Tämmöttös-podcastin kaikki jaksot ovat nyt kuunneltavissa verkossa. Turkuseuran tuottamissa äänitallenteissa pääsee paikallisen murteen erityisyys oikeuksiinsa, koska sitä tarkastellaan teemoihin jaetuissa jaksoissa niin monelta kantilta.
Samalla Turun murre, sekä vähän vanhempi että nykyisin käytössä oleva, saa Turkuseuran toiminnanjohtajan Kati Leskisen mukaan kaivatun kanavan esittäytyä entistäkin laajemmin. Ehkäpä podcast-muotoisuus herättää myös nuorisossa kiinnostusta omaa murrettaan kohtaan.
– Olemme ottaneet asiaksemme huomioida toiminnassamme aivan kaikenikäiset kaupunkilaiset. Siksi olemme suunnitelleet vauvoille ikiomaa murrekerhoa ensi syksylle. Se voisi olla hauska lisäys Turkuseuran monipuoliseen toimintaan, Leskinen kertoo.
Turkuseura julkaisee syksyllä myös Turku-aiheisen tehtävä- ja värityskirjan, jonka avulla lapset voivat tutustua Turkuun tutkien ja seikkaillen.
Juuri julkaistu Tämmöttös-podcast koostuu tunnettujen turkulaisten vierailuista sekä murteen niksinurkasta.
Verkkoon tallennetun podcastin vieraslista tarjoaa jokaiselle jotakin: Mukana turkulaisuuden ilosanomaa ovat levittämässä rap-artisti Niko Toiskallio aka Chyde, kulttuuriturkulainen ja kuvataitelija Erika Adamsson, professori Alf Rehn, Mamma rimpuilee -podcastia ja -blogia tekevä radiojuontaja, vuoden turkulainen 2019 Laura Satamo, toimittaja, vuoden 2011 uusturkulainen Wali Hashi sekä Matin ja Tepon Teppo Ruohonen.
Markku Liukkosen toimittaman podcastin kantavina voimina ovat Turkuseuran murreasiantuntijat Esa Laukkanen ja Maija Grönholm.
– Jokaisessa jaksossa on nostettu esiin jokin erityinen osa-alue Turun murteesta. Ensimmäisessä jaksossa lähdettiin liikkeelle siitä, miten Turun murre alkoi muotoutua 1200-luvun jälkeen, ja kuinka kielikontaktit ovat siihen vaikuttaneet, Grönholm kertoo.
– 1500–1600-luvuilla Turku oli tärkeä kaupan keskus. Silloin vaikutukset tulivat hansakauppiaiden mukana muun muassa Saksasta ja Virosta, lisää Grönholm.
Turun murteen omaleimaisuuteen sen sijaan perehdytään kakkosjaksossa.
Vaikka lounaismurteissa on paljon myös samankaltaisuutta, Turun murteessa on oma ainutlaatuisuutensa.
– Se näkyy esimerkiksi murteen rytmissä ja sävelkulussa, eli niin sanotussa kiekaisussa. Ja yhtä lailla tietynlaisessa ponnekkuudessa esittää asiansa, Grönholm sanoo.
Kolmannessa jaksossa perehdytään tarkemmin Turun kielikontakteihin, erityisesti niihin, mitkä ovat syntyneet ruotsin kielen ja ruotsin murteiden sekoittuessa paikalliseen kieleen. Saaristolaiset olivat tässä merkittävässä asemassa.
Turun murteen erikoiset sanat ovat käsittelyssä jaksossa 4. Erikoisen hauskoina ilmauksina Grönholm nostaa esiin ”kykkyvälttäs” ja ”klyyvari”.
– Ihmisiä on murresanoin kuvailtu heidän ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella. Jopa sanat, joita tänä päivänä pidetään haukkumasanoina, ovat olleet yleisessä käytössä, hän sanoo.
Taivutuserikoisuuksia käydään läpi jaksossa 5. Otteita murteen lauserakenteista on esittelyssä jaksossa 6.
Podcastin kuuntelemiselle ei ole asetettu rajaa, vaan siihen voi palata aina uudelleen ja uudelleen verkossa. Tallenteet ovat siitä mainioita, että niitä voi kuunnella missä ja milloin vain, juuri niin kuin omaan aikatauluun sopii, eikä Turun murre -podcast ole katoamassa mihinkään Spotify ja Soundcloud -julkaisualustoilta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Kannattaa olla murteen kanssa tarkkana, sillä muualla Suomessa liikkuu paljon erilaisia versiointeja siitä, miten turkua mukamas puhutaan. Päätteiden osaamattomasta käytöstä voi kuitenkin jäädä todella helposti kiinni, joten ei tässä auta muu kuin rientää testiin:
Puhutko kuin aito turkulainen?
Tässä on paikallisel kiälel omistettu visa, jonka innoituksena toimii Turkuseuran kustantama Ruvetas prohtama, Turun murretta aahollista ööväriin -kirja (2017).
