Jäsenyhdistystensä pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestönä toimiva Suomen Omakotiliitto täyttää 75 vuotta. Järjestö vetoaa kuntapäättäjiin asumisesta koituvien kulujen hillitsemiseksi, ja kannattaa jatkoa energiaremonttien valtionavustuksille.
ASUMINEN. Omakotiasujat hakevat aktiivisesti kestävämpiä vaihtoehtoja esimerkiksi energiatehokkuutta edistävien korjaustoimenpiteiden myötä. Suomen Omakotiliiton mukaan ekologisuutta ja tehokkuutta, niin kustannuksiltaan kuin ominaisuuksiltaankin, edistävät energiaratkaisut ovat olleet jo pitkään tapetilla.
Osin sähkön ja öljyn hinnan noususta johtuva asumismenojen kasvu on kiihdyttänyt entisestään kiinnostusta uusiutuvia energialähteitä kohtaan. Valveutuneisuus niin energiankulutuksen seurannassa kuin ympäristövaikutuksissakin painavat osaltaan asukkaiden vaakakupissa.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander nimeää toiseksi asumiskustannuksia nostavaksi tekijäksi kiinteistöveron, jonka uudistaminen on juuri valmisteilla.
– Siinä on hyvä esimerkki paikallisen edunvalvonnan kohteesta, sillä kunta päättää kiinteistöveroprosentista, jolla on suora vaikutus asumismenoihin, hän jatkaa.
Pientaloasukkaan kannattaa ottaa selvää sekä kiinteistökohtaisista että alueellisista eroista energiajärjestelmävaihtoehtoja punnitessaan.
Kun pientalon suurimpana yksittäisenä menoeränä ovat lämmityskustannukset, uudet järjestelmät alkavat houkuttaa yhä kilpailukykyisemmillä hinnoilla ja tehoilla.
– Meille tulevissa energiaremontteja koskevissa kysymyksissä pääosassa ovat lämmitykseen liittyvät vaihtoehdot, joista yleisimpiä ovat ilmalämpöpumppu-, aurinkoenergia- ja maalämpöratkaisut. Voimme neuvoa näissä asioissa kuitenkin vain yleisellä tasolla, koska se on kiinteistöstä kiinni, mikä uusiutuva lämmönlähde sopii mihinkin kohteeseen, hän kertoo.
Rakenteellista energiatehokkuuttakaan ei sovi unohtaa.
– Oman talon tunteminen on ykkösasia. Siksi rakenteiden kunto on hyvä tarkistaa ennen remontteihin ryhtymistä. Ulkokuoren lisäeristykset tulee toteuttaa vanhojen rakenteiden ehdoilla ilmanvaihto- ja kosteusongelmien välttämiseksi, Silander lisää.
Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät EU-komission pakkokorjausvaatimukset eivät ole saaneet Omakotiliitolta ja Kuluttajaliitolta kannatusta.
Ehdotetun EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan 30 prosenttia jokaisen maan rakennuskannasta olisi luokiteltava heikoimpaan G-energiatehokkuusluokkaan, ja nämä olisi korjattava vuoteen 2030 mennessä F-luokkaan. Kolme vuotta myöhemmin kaikki G- ja F-luokan kiinteistöt tulee olla korjattuna E-luokkaan.
– Jos ehdotus etenee, tarkoittaisi se maassamme käytännössä sitä, että noin 450 000 omakotitaloa olisi remontin tarpeessa. Ja lähes kaikkiin näihin kohteisiin tarvittaisiin lisäksi tapauskohtausta neuvontaa, toiminnanjohtaja Silander Omakotiliitosta sanoo.
Marju Silander muistuttaa, että pientaloasukkaat ovat jo nyt olleet edelläkävijöitä asumisen energian vähentämisessä.
– Suomessa on jo vuosia tehty töitä asian eteen ja ohjattu pientaloasukkaita jo pidempään siihen suuntaan kannustimilla, kuten esimerkiksi kotitalousvähennyksellä, hän toteaa.
– Haja-asutusalueilla tällaisia toimenpiteitä voi olla mahdoton toteuttaa, vaikka kuinka haluaisimme. Monikaan ei jätä energiaremonttia tekemättä, jos sellaiseen vain mahdollisuus on tarjolla, hän jatkaa.
Pakkokeinojen sijasta olisikin hänen mukaansa panostettava edelleen kannustimiin ja ohjattava jatkorahoitusta niihin.
– Suomessa on jo käytössä hyviä malleja, kuten tuki öljylämmityksestä luopumiseen ja energia-avustus, painottaa Silander.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Suomen Omakotiliitto perustettiin 75 vuotta sitten 30.3.1947 Säätytalolla.
• Tänä päivänä Omakotiliitossa on 14 piiriä, yli 230 paikallisyhdistystä ja 70 000 jäsentä.
• Omakotiliitto toimii jäsenyhdistystensä pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestönä.
• Pientaloasukkaiden tiedotuksessa ja neuvonnassa kunnostautuneen Omakotiliiton järjestämät asumisaiheiset web-seminaarit ovat jäsensivulla nähtävissä tallenteena.
• Omakotiliitto tarjoaa jäsenyhdistyksilleen neuvontaa laki-, rakennus-, jätevesi- sekä uutena myös puutarha-asioissa.
• Keskimäärin 30 euron vuosittaisella jäsenmaksulla saa myös mm. talon huoltokirjan, jäsenkirjeen ja Omakotilehden.
Fossiilisista polttoaineista luopujalle tukea tarjolla
Energiaremonttia suunnittelevalle kotitalousvähennyksen vaihtoehtona ovat joko energia-avustus tai tuki öljylämmityksestä luopumiseen.
Jos haluaa varmistua myönteisen päätöksen saamisesta, kannattaa avustus hakea jo ennen hankkeen aloittamista. Avustus myönnetään suunnitelman ja kustannusarvion perusteella: Ohjeiden mukaan huolellisesti täytetty hakemus ja asianmukaiset liitteet nopeuttavat ja helpottavat hakemuksen käsittelyä.
ELY-keskuksen myöntämän avustuksen määrä on aina joko 2 500 euroa tai 4 000 euroa. Huomionarvoista on, että avustus maksetaan hankkeen valmistumisen jälkeen.
Öljylämmityksestä siirryttäessä maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun avustuksen määrä on 4 000 euroa. Kaukolämmön osalta määräraha varmistuu lisätalousarviossa kesäkuun aikana.
Muihin lämmitysjärjestelmiin, pois lukien fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmitysjärjestelmät, avustussumma on 2 500 euroa. Avustusta ei myönnetä siis lainkaan, jos uusi rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä käyttää fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, hiiltä, maakaasua tai turvetta.
Avustusta ei myönnetä niiltä kustannusosilta, jotka kuuluvat asunto-osakeyhtiön maksettavaksi. Avustusta ei myöskään voida myöntää, jos hakijalle myönnetään muuta avustusta tai jos hän hakee kotitalousvähennystä samaan tarkoitukseen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) energia-avustusta voivat hakea myös maakaasusta luopujat. Avustuksen voi saada samoin ehdoin kun öljylämmityksestä luopumiseen.
Energia-avustusta ARA:sta voi saada korjaustoimenpiteisiin, joiden myötä luovutaan asuinrakennuksen lämmittämisestä fossiilisella polttoaineella (esim. maakaasu, öljy ja kivihiili).
ARA:n energia-avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt. Avustusta myönnetään vuosina 2020–2022 muutoksesta aiheutuneisiin korjaustoimenpiteiden kustannuksiin.
Katariina Mäkinen-Önsoy
