MIELIPIDE
Hyvinvointialueesta tulee tärkeä osa monen kehitysvammaisen elämää. Voisi melkein puhua elämänkumppanista, sillä kyse on palvelusuhteesta, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan. Uuden hyvinvointialueen tärkeimpiin tehtäviin siis kuuluukin se, ettei vammaisten elämänlaatu saa heiketä alueuudistuksen myötä.
Sote-palveluista puhuttaessa aiheet kuitenkin tuntuvat keskittyvän akuuttiin hoidontarpeeseen ja tähtäin on pikaisessa parantumisessa. Pinnalle ei tunnu juurikaan nousevan se, miten aina ei paraneminen ole mahdollista vaan tavoite onkin elämänmittaisessa elämänlaadun parantamisessa.
Varsinais-Suomessa kehitysvamma-ala on keskittynyt suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin, joka Mylly-Antin koulua lukuun ottamatta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen hyvinvointialueeseen. Samoin ruotsinkieliseen palveluun keskittyvä Kårkullan kuntayhtymä sulautuu uudistukseen. Mutta vaikka tammikuun vaalit ovat jo ovella, ei mitään selkeää suunnitelmaa ole siitä, miten kehitysvammaisten palvelut järjestetään jatkossa.
Voikin sanoa, että aluevaalihypetyksessä kehitysvammaisten asia on valitettavasti jäänyt kaikkien muiden sote-alojen alle. Yksikään valtamedioiden vaalikoneista ei saanut satojen kysymysten joukkoon edes yhtä ainoaa kysymystä kehitysvammaisten palveluista.
Kun media sekä soten valmisteluelimet ovat näin sysänneet kehitysvammaisten palvelut sivuun, toivon sydämestäni tulevien hyvinvointialuevaltuutettujen ottavan tilanteen tosissaan. Pelkkä harras toive siitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttaa tai luopua tärkeistä palveluistaan ei ole tarpeeksi. Hiljaisuuden on päätyttävä kehitysvammaisten palveluiden osalta. Sillä heille tulevan hyvinvointialueen palvelut saattavat olla suurin ja tärkein elämänkumppani.
Julia Koskinen (kesk.)
