Kansainvälinen nuorkauppakamaritoiminta kattaa pelkästään Suomessa 68 kamaria ja noin 2000 jäsentä. Maailmanlaajuisesti jäseniä on 200 000.
YHDISTYS.
Ei mikään salaseura. Muun muassa näin Raisio-Naantalin nuorkauppakamari kuvailee itseään verkkosivuillaan. Hieman laajemmin kerrottuna nuorkauppakamari on kansainvälinen alle 40-vuotiaiden kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Raisio-Naantalin nuorkauppakamarin valmistautuva puheenjohtaja Jenni Välkky nostaa ensimmäisenä esiin juuri johtajuuteen kouluttamisen.
– Yritämme uudistaa johtajuuden käsitettä, sillä johtaja ei pönötä pöydän takana vaan on itseään kehittävä. Johtajuutta voi oppia monessa eri roolissa kuten esimerkiksi projektinjohtajana, hän kertoo.
Nuorkauppakamari järjestää monia erilaisia projekteja vuoden mittaan ja sen kantavana ajatuksena onkin tekemällä oppiminen. Projekteissa mukana oleville jäsenille jaetaan muun muassa projektipäällikön, tiedottajan ja markkinoijan roolit. Tarkoituksena on, että jokainen kamarin jäsen saa kokeilla erilaisia tehtäviä.
– Haluamme kannustaa siihen, ettei yksi hoida kaikkea vaan roolit vaihtuvat eri projekteissa. Parasta tässä on, että saa kokeilla esimerkiksi viestinnän tehtäviä, joita ei pääsisi omalla työpaikalla tekemään, Välkky kertoo.
Verkostoitumista, koulutuksia, projekteja ja tapahtumia – Raisio-Naantalin nuorkauppakamarilla on toimintaa ympäri kalenterivuoden.
Hyvä esimerkki kamarin projekteista on 2. marraskuuta järjestetty Päivä johtajana -tempaus, jossa Naantalin lukion yrittäjyyskurssin opiskelijat pääsivät tutustumaan eri yritysten johtajien työpäivään. Projektipäällikkö Marianne Metsola-Markkasen mukaan tapahtuma sujui äärettömän hyvin.
– Kaikki yrittäjät ja johtajat olivat ottaneet aikaa tälle projektille ja sille, mitä he haluavat kertoa ja puhua opiskelijalle. Sitoutuminen yritysten puolelta oli ihailtavaa ja opiskelijat olivat innostuneina mukana, hän kertoo.
Metsola-Markkanen uskoo, että kokemuksen merkitys on suuri nimenomaan lukiolaisille, joilla ei ole esimerkiksi työssäoppimisia.
– Tapahtuma oli mahdollisesti heidän ensimmäinen kosketus työelämään tet-viikon jälkeen. Osallistujat olivat esimerkiksi yllättyneitä siitä, mitä kaikkea johtajan päivään kuuluu ja kuinka monimuotoista johtajuus on. Siellä ollaan kädet savessa tarpeen vaatiessa, Metsola-Markkanen sanoo.
Nuorkauppakamarin toiminnassa ja jäsenyydessä on niin Välkyn kuin Metsola-Markkasen mukaan monia hyviä puolia.
Molemmat nostavat ensimmäisenä esiin uudet ystävät ja verkostoitumisen samanhenkisten jäsenien kanssa. Lisäksi kamarin tarjoamat koulutusmahdollisuudet ovat antaneet molemmille paljon.
– Kun pääsee tekemään projektia, niin kyllä siitä oppii valtavasti. Niiden kautta oma toiminta saa merkityksen, kun on tehnyt jotakin tärkeää. Näitä kokemuksia ei muualta saa, Välkky kertoo.
– Nuorkauppakamari tarjoaa hyvin paljon koulutuksia, jolloin saa aina uutta näkökantaa ja muistutusta yrittäjyyteen. Tässä saa kehittää itseään jatkuvasti, Metsola-Markkanen jatkaa.
Liisa Kallio
