Pienkustantamojen julkaisemia teoksia on nyt kootusti saatavilla Kirjan talon Runohyllystä. Turkulainen sanataiteen koti on muutenkin täynnä elämää, myös Kirjan talo – Bokens hus ry:n toimistoaikojen ulkopuolella, jolloin työ- ja kokoustilat ovat ahkerassa käytössä.
KIRJALLISUUS. Reilun kymmenen vuoden ajan Turun Aurajokirannassa sijainnut Kirjan talo on sekä fyysinen talo että aktiivinen yhdistys. Uudet tilat ovat parhaillaan etsinnässä, sillä ensi keväänä yhdistyksellä on edessään kiinteistön saneerauksesta johtuva muutto.
Kirjan talon toiminnanjohtaja Petri Tähtinen näkee Taiteen talo -hankkeessa esiin tuodun Rettigin tupakkatehtaan toimivana vaihtoehtona yhdistyksen uudeksi kiintopisteeksi.
– Muutos koskettaa myös muita samoissa tiloissa toimivia; esimerkiksi useita taide- ja kulttuurialan yhdistyksiä sekä lukuisia täällä työskenteleviä vapaan kentän toimijoita.
– Nykyiset tilat alkoivat käydä pieniksi jo ennen kuin vuokrasopimuksen päättymisestä oli puhuttu, siis aikana ennen pandemiaa. Joten Rettigin tilat voisivat mainiosti sopia tarkoitukseemme, jatkaa Tähtinen.
Sanataiteen yhteisötilana tunnetun Kirjan talon tiloissa toimivat tällä hetkellä muun muassa Lounais-Suomen kirjailijat, Runoviikko, Turun Sanataideyhdistys, Kirjoittajayhdistys Kapustarinta, Taideyhdistys Olohuone, Turun Sarjakuvakerho, Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, Osuuskunta Kirjasin ja kustantamot Parkko sekä Kita. Kirjan talo on koti myös turkulaiselle kirjallisuuslehti Lumoojalle.
– Yhteistyö näiden toimijoiden kesken sekä samassa pihapiirissä Turun ylioppilasteatterin kanssa oleminen on rikastuttanut toimintaa huomattavasti jo tähän mennessä. Rettigin kiinteistön hyväksi puoleksi voi lukea lisäksi saavutettavuuden, se on esteetön paikka toisin kuin nykyiset tilamme, Tähtinen summaa.
Poikkeuksellisina aikoina Kirjan talolta on kuulunut myös hyviä uutisia.
Maaliskuussa yhdistys palkittiin Vuoden sanataideteko 2020 -palkinnolla Suomen sanataideopetuksen seuran toimesta. Viimeisimpänä huomionosoituksena Suomen Kirjailijaliitto jakoi Kirjan talolle Suunta-palkinnon marraskuun alussa, aivan Varsinais-Suomen Runoviikon avajaisten kynnyksellä.
Sanataideteko-palkintoperusteluissa oli mainittu Kirjan talon innovatiivisuus poikkeusaikana, joka on näyttäytynyt muun muassa etätoimintana ja runovideoina.
– Haasteellisessa tilanteessa piti sopeuttaa toimintoja niin, että meidän kaikkien oli mahdollista jatkaa työskentelyämme, välillä etänä ja nyt taas pikkuhiljaa paikan päällä, Petri Tähtinen toteaa.
Suunta-palkinnosta Tähtinen on niin ikään hyvillään ja liikuttunutkin. Suomen Kirjailijaliitto on kannanotoissaan yhtynyt toiveeseen siitä, että Turun kaupunki turvaisi tärkeän työn jatkuvuuden, osoittaisi arvostustaan ja antaisi kodittomiksi jääville toimijoille uudet pysyvät ja saavutettavat toimitilat.
– Se on tärkeää, että kirjallisuuden tilat ja talot saavat tunnustusta, erityisesti aikana, jolloin taiteen alalla toimivien yhdistysten rahoitus on minimaalista, hän sanoo.
Kirjan talolla 4.11. järjestetyissä Varsinais-Suomen Runoviikon avajaisissa julkistettiin osuuskunta Kirjasimen ylläpitämä Runohylly.
Runohyllyn pop up -kirjakaupassa on myynnissä suomalaista nykylyriikkaa. Runohyllyn aukioloaikoina on mahdollista tutustua myös Kirjan talon tuottamaan Runon Turun valloitus -runovideosarjaan.
– Runohyllyn tavoitteena on tehdä tunnetuksi paitsi pienkustantamoja, joiden määrässä on ollut kasvua ainakin 2010-luvulta alkaen, myös tuoda näkyviin kustannustoimittajia sekä graafikoita, kertoo Petri Tähtinen.
Loppuvuodeksi Runohyllyn aukioloajat on lyöty lukkoon, mutta poikkeuksia voidaan tehdä tarvittaessa.
– Runohyllyssä voi vierailla ja tehdä ostoksia muinakin aikoina, luotamme sen verran kävijöiden rehellisyyteen, Tähtinen selventää pop up -kirjakaupan aukioloja.
Runohylly vierailee tulevaisuudessa alan tapahtumissa. Valikoima julkaistaan myös Kirjan talon verkkosivuilla.
– Pysyvällä myyntipisteellä on kuitenkin se etu verrattuna esimerkiksi messuihin, että täällä on aikaa kunnolla perehtyä tuotteisiin, teoskansioihin sekä kirjallisuusarvioihin, lisää Tähtinen.
Tähtinen toivoo tilanteen normalisoitumista ja tehokkaampia käyttömahdollisuuksia Kirjan talolle.
– Parhaimmillaan, esimerkiksi vuonna 2019, Kirjan talolla laskettiin 10 000 käyttökertaa vuodessa. Käyttö on ollut siis hyvin tiivistä, mutta erityisesti päiväaikoihin kaivataan isompaa käyttöastetta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
Sen lisäksi, että Turussa sijaitseva Kirjan talo on koti monelle kirjallisuusalan toimijalle, siellä järjestetään sanataiteen ja luovan kirjoittamisen opetusta. Kirjan talo ry kustantaa myös julkaisuja ja tuottaa kaupunkikulttuuria runoklubien ja kirjailijavierailujen muodossa.
