Turun Kaupunginteatteri: Hobitti
Alkuperäisteos: J. R. R. Tolkien
Dramatisointi: Sami Keski-Vähälä
Ohjaus: Mikko Kouki
Koreografi ja apulaisohjaaja: Oula Kitti
Lavastus: Teemu Loikas
Pukusuunnittelu: Pirjo Liiri-Majava
Valosuunnittelu: Janne Teivainen
Äänisuunnittelu: Iiro Laakso
Naamioinnin suunnittelu: Minna Pilvinen
Pyrotekniikan suunnittelu: Tero Aalto
Nukkien suunnittelu: Pia Kalenius
Nuketusohjaus: Pia Kalenius ja Vilja Lehtonen
Näyttämömestarit: Sami Markus ja Roope Santala
TEATTERIARVIO. Tarunhohtoinen paluu Keski-Maahan saa ansaitsemansa kruunun, kun Turun Kaupunginteatteri marssittaa lavalle J. R. R. Tolkienin Hobitti eli sinne ja takaisin -fantasiaromaanissa tutuksi tekemiä hahmoja. Mikko Koukin ohjaama ja Sami Keski-Vähälän dramatisoima Hobitti-näytelmä sai ensi-iltansa Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä 13. marraskuuta.
Hobitin päärooleissa ovat odotetusti Bilbo Reppuli (Teemu Aromaa) ja Thorin Tammikilpi (Stefan Karlsson) kääpiöretkikuntineen. Lähes kolmetuntinen näyttämöteos sisältää odottamattoman matkan hobittien maasta, Konnusta, peikkojen luoliin ja Synkmetsään, metsähaltioiden tyrmään, josta matka jatkuu aina Järvikaupunkiin ja lohikäärme Smaugin valloittamalle Yksinäiselle vuorelle asti. Spektaakkeli päättyy monien vauhdikkaiden käänteiden jälkeen Viiden armeijan taisteluun. Taistelu on saanut nimensä osallistujiensa mukaan, joita ovat örkit, sudet, haltiat, ihmiset ja kääpiöt.
Suurin osa Hobitin työryhmästä ovat tuttuja Taru sormusten herrasta -menestysesityksestä, joka nähtiin Turussa samaisella lavalla vuonna 2018. Bilbo Reppulista kertova tarina sijoittuu kronologisesti aikaan ennen Taru sormusten herrasta -trilogian tapahtumia.
Taisteluissa merkittävään asemaan nousee velho Gandalf (Mika Kujala), joka toimii näytelmässä muuten enimmäkseen kertojan roolissa. Roolihahmoista päähenkilöiden lisäksi erityisen hyvin mieleen jää Klonkku (Miska Kaukonen). Monessa roolissa oleva Kaukonen vakuuttaa katsojansa myös muun muassa kivipeikkona.
Turun Kaupunginteatterissa nähtävässä versioinnissa Thorinin kääpiöklaani on kutistunut viisihenkiseksi.
Alkuperäisessä tarinassa kääpiöitä on yhteensä 13. Retkikunnasta on jätetty pois muun muassa Balin ja Glóin. Heidän lisäkseen jäin kaipaamaan muutamaa yksityiskohtaa kuten esimerkiksi kääpiökuninkaan usein mukanaan pitämää kilpeä.
Huomioiden alkuperäisteoksen koon, Koukin ja Keski-Vähälän yhteistyössä syntynyt sovitus mukailee kuitenkin kirjallista teosta ilahduttavan tarkasti, jättämättä näytelmän ulkopuolelle mitään juonen etenemisen kannalta merkittävää.
Jonkinnäköisenä Tolkien-fanina voin sanoa, että Hobitin näyttämösovitus Turun Kaupunginteatterille on onnistunut erityisesti siksi, että ohjaus- ja dramatisointityössä on selkeästi kumarrettu alkuperäistekstin suuntaan. Lopputuloksena on kaiken kaikkiaan visuaalisesti vaikuttava ja teknisesti eheä teosjättiläinen.
Jo itsessään upeaa lavastusta tukemaan on tuotu liuta visuaalisia efektejä. Hengästyttävän kauniita kohtauksia täydentävät aidonnäköiset säätehosteet sekä pyrotekniikka. Valoefektit sen sijaan ovat välillä vähän turhankin kirkkaita: katsojan on väärin kohdennettujen valojen takia välillä vaikea nähdä, mitä lavalla tapahtuu. Tämä huomio on siis ensi-illasta, toivottavasti muissa esityksissä on valotekniikkaan tehty jotain muutoksia.
Hobitissa keskeiseen osaan nouseva lohikäärme Smaug on toteutettu onnistuneesti nukketeatterin keinoin.
Akrobatiaa ja vauhtia taistelukohtauksiin tuovat sen sijaan Turun AMK:n Taideakatemian sirkuskoulutuksen opiskelijat.
Siinä missä Hobitin alkuperäistekstiä on kritisoitu naispuolisten hahmojen vähyydestä, tässä näyttämösovituksessa on mukana entistä enemmän naisia. Toisin kuin elokuvaversiossa, roolituksessa naisten määrää on kasvatettu roolihahmoja lisäämättä. Naisesiintyjiä löytyy nimittäin esimerkiksi örkkimaskien takaa sekä merkittävissä osissa näyttelijöinä kääpiökomppaniaan kuuluvien Kilin (Minna Hämäläinen) ja Filin (Ulla Reinikainen) rooleissa.
Luvassa on todellista Keski-Maan juhlaa, kun kirjailija J. R. R. Tolkienin syntymästä tulee tammikuussa kuluneeksi 130 vuotta ja vuoteen 1937 päivätty Hobitti-kirjan ensiversiokin täyttää ensi vuoden puolella jo 85 vuotta.
Tolkienin ensimmäistä Keski-Maahan sijoittuvaa romaania Hobitti eli Sinne ja takaisin kunnioitetaan seuraavan puolen vuoden ajan Turun Kaupunginteatterin näyttämösovituksena.
Esityksen ikäsuositus on 11-vuotiaasta ylöspäin.
Esityskausi: 13.11.2021 – 21.5.2022.
Katariina Mäkinen-Önsoy
