Turun kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan iso osa maakunnassa toimivista yrityksistä valitsee edelleen konkreettisen sijaintipaikkansa liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella.
TYÖLLISYYS. Lähes 60 % varsinaissuomalaisista yrityksistä pitää työvoiman saatavuutta tärkeimpänä tekijänä valitessaan yritykselle sijaintipaikkaa, selviää Turun kauppakamarin jäsenilleen toteuttamasta kyselystä. Osuus on pysynyt korkealla tasolla lähes koko 2000-luvun.
Samanaikaisesti noin kolmasosa yrityksistä kertoo Varsinais-Suomen kilpailukykytekijöitä kartoittavassa kyselyssä, etteivät he voi kasvaa, koska eivät löydä kasvuun tarvittavaa työvoimaa.
– Tämä on erittäin huolestuttava viesti varsinkin, kun työvoimapulasta kärsivien yritysten osuus on kasvanut viimeisen vuoden aikana merkittävästi, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
– Kaikki kivet pitäisi nyt kääntää työvoiman saamiseksi yrityksiin, ettei meiltä jää kasvua ja tuotantoa tekemättä työvoimapulan takia, Leiwo lisää.
Työvoiman saatavuuden jälkeen seuraavaksi tärkein sijaintiin vaikuttava tekijä on kyselyyn vastanneiden mukaan hyvä liikenneyhteys.
Liikenneyhteydet vaikuttavat 54 % vastanneen yrityksen sijaintipäätökseen. Raaka-aineiden, tavaroiden, työntekijöiden ja asiakkaiden on voitava liikkua joustavasti.
Liikenneyhteydet ja saavutettavuus korostuvat erityisesti Varsinais-Suomessa, jossa sijaitsee runsaasti vientiteollisuutta, ja jolle liikenneyhteydet ovat kriittinen tekijä. Koronan aikana liikkumisen ongelmat vaikeuttivat näiden yritysten toimintaa erityisesti.
– Yritykset kärsivät edelleen pandemian aiheuttamasta tavaravirtojen seisokista, eikä ongelmaan ole näkyvissä nopeaa ratkaisua, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.
– Kuljetusten ongelmat ja konttipula nostavat yritysten kustannuksia merkittävästi, eikä tätä kustannustaakka pidä enää kasvattaa, jatkaa Toivakka.
Kolmanneksi eniten yritykset arvostavat turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, joka sekä houkuttelee työntekijöitä että luo pitovoimaa työntekijöiden pysymiseksi alueella. Vastanneista yrityksistä 51 % nosti esiin tämän tekijän. Lähes saman verran mainintoja saivat markkinoiden läheisyys sekä kasvukeskuksen sijainti alueella.
Koska työvoiman saatavuus on keskeinen alueen kilpailukykytekijä, on syytä kiinnittää huomiota elämisen laatuun ja sen kehittämiseen. Elämisen laatu vaikuttaa siihen, miten alue houkuttelee työvoimaa ja asukkaita ja miten hyvin nämä pysyvät alueella.
Yritysjohtajille turvallinen ja viihtyisä elinympäristö kuuluu tärkeimpiin kehitettäviin kilpailukykytekijöihin.
Vastanneista johtajista 64 % panostaisi elinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseen. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö on viimeisen kymmenen vuoden ajan noussut lähes säännönmukaisesti tärkeimmäksi kehitettäväksi elämisen laatuun vaikuttavaksi kilpailukykytekijäksi.
Toiseksi eniten yritysjohtajat panostaisivat koulujen kehittämiseen. Noin 61 % vastaajista mainitsee koulut alueen kilpailukykytekijänä, johon olisi kiinnitettävä huomiota.
Näiden kahden eniten mainintoja saaneen tekijän jälkeen yritysjohtajat toivoisivat panostuksia tasaisesti terveydenhuoltoon, päivähoitoon, julkisiin liikenneyhteyksiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Runsas 55 % yritysjohtajista nostaa nämä asiat kehitettävien listalle.
Käytännössä kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee, ja on jo vuosia valinnut, sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella. Kolmantena merkittävänä alueen vetovoimatekijänä toimii turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on suoraan kytköksissä työvoiman saatavuuteen ja pysymiseen.
Osaavaa työvoimaa voidaan yrityspäättäjien mukaan houkutella panostamalla elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, koulujen kehittämiseen, terveydenhuoltoon, päivähoitoon, julkisiin liikenneyhteyksiin ja harrastusmahdollisuuksiin.
Turun Seutusanomat
Turun kauppakamari kysyi jäseniltään Varsinais-Suomen kilpailukykytekijöistä kesäkuussa 2020 ja kesäkuussa 2021. Vuonna 2021 kyselyyn vastasi yhteensä 146 yritystä ja vuonna 2020 yhteensä 155 yritystä. Molempina vuosina noin viidesosa vastaajista on ollut teollisuusyrityksiä ja noin kymmenesosa palveluyrityksiä.
