Ravattulan puku edustaa rautakauden ja keskiajan välivaiheen pukeutumistyyliä

Ravattulan pukuun voi tutustua muun muassa Esihistoria esille -tapahtumassa

Turun yliopiston tutkimusavustaja Siiri Tuomenoja esittelee tässä juuri valmistunutta Ravattulan pukua. Puku julkistetaan yleisölle 19. syyskuuta. Kuvat: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Suomen vanhimman tunnetun kirkon perustusten läheltä Kaarinan Ravattulasta löytyneen kalmiston naisenhaudassa oli säilynyt harvinaisen paljon tekstiilinjäänteitä vainajan vaatetuksesta. Rautakauden ja keskiajan taitteeseen ajoittuvan puvun rekonstruktio esitellään Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla sunnuntaina 19. syyskuuta. 

HISTORIA. Turun historiallisella kulttuurivirkistysalueella Kuralan Kylämäessä pääsee Turun päivänä 19.9. tutustumaan juuri valmistuneen Ravattulan puvun rekonstruktioon sekä sen tekemiseen käytettyihin tekniikoihin.

Aurajoen varressa sijaitsevalta Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä tehtyyn hautalöytöön perustuva Ravattulan puku on mielenkiintoinen ja osin myös ainutlaatuinen, sillä siinä on sellaisia yksityiskohtia, joita ei ole tavattu muissa aikalaishaudoista löytyneissä tekstiileissä. 

Kymmenentenä suomalaisena muinaispukuna valmistunut Ravattulan puku erottuu muista muinaispuvuista etenkin kahdessa asiassa: Sen peruselementti on yksimittainen villamekko ja pukuun kuuluvat punaiset kangassukat, jotka näkyvät pohjemittaisen mekon helman alta. Nämä vaatekappaleet edustavat keskiajan eurooppalaista muotivaikutusta. Sininen pronssispiraalein koristeltu esiliina ja viitta puolestaan ovat lounaissuomalaista rautakauden perinteen jatkumoa. Asukokonaisuutta täydentävät pellavapaita, pääliina ja ohimokoristeet. Haudasta löytyi myös pieni hopeasolki, jolla voidaan kiinnittää paita tai pääliina.  

– Puvun perustana toimivat 1200-luvun alkuun ajoittuvan haudan 41/2016 löydöt. Haudasta löytyneet punaiset kangassukat sukkanauhoineen ovat hyvin harvinainen löytö myöhäisrautakautisissa haudoissa. Suomessa eikä lähimmissä naapurimaissakaan ole tehty tähän mennessä vastaavanlaisia löytöjä, hauta-aineiston arkeologisen tutkimuksen tehnyt arkeologi Jaana Riikonen kertoo.

– Ravattulan Ristimäen haudoista löytyneitä lautanauhoja tutkineen Maikki Kariston havaintojen pohjalta kävi selväksi, että asiaan perehtyneellekin kutojalle tämän puvun lautanauhat ovat monimutkaisia toteuttaa, Riikonen korostaa käsityöläisten taituruutta sekä alkuperäisen että ennallistetun puvun teossa.

Ravattulan puvun prototyyppi valmistui tekstiili- ja muinaistekniikan artesaani Sue Salmisen johdolla.

Puvun ensimmäisen version tekemiseen osallistui vapaaehtoistyönä useita käsityöalan ammattilaisia, harrastajia ja muinaistekniikan opiskelijoita. Prototyypin mekon valmistanut tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila on pääosin valmistanut kaksi muuta pukua. Suomen muinaistutkimuksen tuki ry on osallistunut hankkeen materiaalikustannuksiin, mutta puvut valmistuivat lahjoittajien rahallisen tuen ja talkootyön ansiosta. 

Alun perin puvun prototyyppi piti julkistaa jo puolitoista vuotta sitten, mutta se lykkääntyi koronapandemian vuoksi.
– Lisäajan saaminen ei ollutkaan loppujen lopuksi huono asia, sillä meille tarjoutui mahdollisuus tehdä muutakin kuin prototyyppi. Näin meille jäi aikaa valmistaa useampia kappaleita ja tehdä parannuksia. Nyt meillä on kolme pukua, jotka ovat jokainen vähän erilaisia, Riikonen toteaa.

Uuteen muinaispukuun voi tutustua Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla järjestettävän Esihistoria esille -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 19.9. kello 13–16. Tapahtumassa esitellään myös puvun valmistuksessa käytettyjä käsityötekniikoita.

Suomen vanhinta kirkonpaikkaa Ravattulan Ristimäellä on tutkinut Turun yliopiston arkeologian oppiaine.

Arkeologi Juha Ruohosen johdolla tutkimusta on tehty sekä yliopiston että eri säätiöiden apurahojen ja yksityisiltä tahoilta saatujen rahoituksen voimin.
– Ravattulan puku -ennallistamisprojekti valmistui SpinOff-hankkeena osana laajempaa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen koordinoimaa Ravattulan Ristimäki -tutkimusta. Kaivaukset paikalla jatkuvat edelleen, Ruohonen sanoo.
– Suomen vanhimman tunnetun kirkon pohja sijaitsee joen toisella puolella, peltojen ympäröimällä metsikköisellä paikalla 900 metrin päässä Kuralan Kylämäestä. Siksi tämä on luonteva paikka hankkeeseen liittyvän aineiston esittelylle, Ruohonen lisää.

Ravattulan muinaispuvun lisäksi julkistetaan pukua kuvaava korttisarja ja postimerkkejä sekä 20-sivuinen ruotsinkielinen vihkonen Ravattuladräkten. Gravfynd som grund för en forndräkt. Pukuhaudasta kertovaa julkaisua on ollut jo aiemmin saatavilla suomeksi ja englanniksi. Lisäksi Ravattulan puvun valmistamisesta on tekeillä ohjekirja, joka julkaistaan loppuvuodesta 2021.

Katariina Mäkinen-Önsoy