Jo parin kuukauden aikana on käynyt ilmi, että huolihuoltajalle on tarvetta kouluissa.
KOULUT.
Maaliskuusta lähtien Ruskon, Maskun, Nousiaisten ja Laitilan kouluihin on ilmestynyt uusi kasvo, huolihuoltaja Salla Tuomikanta. Huolihuoltajana hän on koululaisten varhainen tuki, jonka kanssa voi käydä pienimmätkin huolet läpi ennen kuin ne pääsevät kasvamaan isoiksi.
Kahden kuukauden aikana Tuomikanta on käsitellyt koululaisten kanssa muun muassa koulumotivaation laskua, häiriökäyttäytymistä, kaverisuhteita, läksyrutiineja ja rauhoittumiskeinoja – myös sellaiset huolet voi siirtää huolihuoltajalle, vaikkei tietäisi tarkalleen, mikä huolettaa. Huolihuoltaja ei paneudu pedagogisiin huoliin, mutta huolia läpikäymällä pyritään vahvistamaan koulunkäyntiä ja elämänhallintaa. Tällä hetkellä Tuomikannan työ on painottunut alakouluihin.
– Etäkoulu toi huomattavasti enemmän yhteydenottoja yläkouluista, ja silloin mietittiin heidän kanssaan esimerkiksi sitä, että miten kouluhommat hoituvat kotona. Yläkoulussa oppilas voi myös olla jo muiden tukien piirissä, kun huolihuoltaja tarttuu huoliin, jotka heräävät ensimmäistä kertaa, Tuomikanta kertoo.
Huolihuoltaja-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti, joka kestää kuluvan vuoden loppuun.
Hankkeen taustalla ict-hankekoordinaattori Janne Korsimo, joka toimii Ruskolla tietotekniikan opettajana. Kuormittunut opiskeluhuolto ja lasten oireilu ovat näyttäneet hänelle sen, että huolihuoltajalle ja varhaiselle tuelle on tarvetta.
– Tässä pyritään siihen, ettei tarvittaisi ylemmän tuen muotoja ja pystyttäisiin puuttumaan asioihin ennen kuin lapsi tarvitsee tehostettua ja erityistä tukea. Hain tästä yhtä aikuista, johon lapsi voi turvautua ja joka ottaa huomioon koko lapsen elinympäristön. Koitamme päästä juurisyihin kiinni. Tässä ei myöskään ole byrokratiaa välissä, Korsimo sanoo.
Huolihuoltaja-hankkeessa myös opettajilla on roolinsa, sillä he näkevät koululaiset päivittäin ja voivat siksi herkemmin havaita muutkin kuin pedagogiset huolet. Opettajien avuksi onkin kehitetty huolipisteytysjärjestelmä, jota kautta oppilaat voivat ohjautua huolihuoltajalle.
– Huolihuoltajaan voi ottaa yhteyttä muutenkin, mutta tällaisia mittaristoja on hirveän vähän käytössä, vaikka mahdollisuuksia olisi. Opettajat tekevät myös muutenkin merkintöjä Wilmaan, joten huolipisteytysjärjestelmä ei tuo heille lisätyötä, Korsimo kertoo.
– Enimmäkseen lapset ovat tulleet työskentelyyni opettajien tai huoltajien kautta, kun he ovat ottaneet suoraan yhteyttä, Tuomikanta lisää.
Salla Tuomikanta ei ole vakituisesti yhdelläkään koululla vaan hän kiertää neljän kunnan kouluissa tarpeen mukaan.
Myös koululaisten kesäloman aikana häneen voi olla yhteydessä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa lähestyvä koulun aloittaminen jännittää kovasti.
Jo muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen Tuomikanta on huomannut, että tarvetta huolihuoltajalle on paljon. Esimerkiksi opettajilta ja huoltajilta on tullut kiitosta palvelusta. Huolihuoltajan tulevaisuus onkin kunnista kiinni: hankerahoitus jatkuu vuoden loppuun, mutta siitä eteenpäin toiminta täytyisi budjetoida kunnan omaan toimintaan.
– Psykologit ja opettajat ovat kiireisiä ja palvelut tukossa. Myös korona on vaikuttanut siihen, mutta uskon ongelmia olleen jo aiemmin. Tavoitteena onkin, että hyväksi koettu huolihuoltaja jäisi osaksi kouluarkea eikä vain hankkeeksi, Janne Korsimo sanoo.
Liisa Kallio
