“Koko ajan täytyy olla skarppina” – takana rankka lukuvuosi niin oppilaille sekä henkilökunnalle

Kaisa Kraatila kaipaa lähiopetuksesta taululle piirtämisen lisäksi työkavereitaan, joiden kanssa vaihtaa kuulumisia.

Koronatilanne ahdistaa niin oppilaita kuin opettajia Vehmaan koululla.

VEHMAA.

Viime kevään etäopetuksen jälkeen opetus siirtyi jälleen koulurakennuksista kotioloihin maaliskuun alussa. Vehmaalla etäopetuksessa oppilailla on lukujärjestyksen mukaiset tunnit, jotka järjestetään esimerkiksi Teams-sovelluksen kautta. Vehmaan koulun biologian, maantiedon ja kotitalouden aineenopettaja Kaisa Kraatila kuvailee etäopetusta kokopäiväiseksi koneen ääressä istumiseksi. Myös suunnitelmat muuttuivat lennossa, kun työ siirtyi ruudulle.

– Seiskaluokkalaisilla oli kotitaloudessa toinen aihe meneillään, mutta se vaihtui vaatehuoltoon, koska se on helppo toteuttaa kotona. Vanhemmilla on ateriasuunnitelma tehtävänä. Kotitalous on vaikein toteuttaa etänä, sillä siinä täytyy ottaa huomioon turvallisuus enkä siksi laita seiskaluokkalaisia tekemään ruokaa kotona, Kraatila kertoo.

Opetuksen lisäksi myös kokeet tehdään etänä. Kraatilan mukaan koetilanne tapahtuu Meet-sovelluksessa, ja jokaisella on kamera auki. Siitä huolimatta ei voi olla varma, ettei joku esimerkiksi ottaisi tilanteesta hyötyä irti.

– Sille ei voi mitään. Yritän katsoa mahdollisimman tarkkaan, että mitä siellä tapahtuu. Etänä tehtävä koe on myös vaativampi tehdä, sillä se vie paperikokeeseen verrattuna enemmän aikaa. Koetilanteessa myös helposti huomaa, että on tehnyt jonkin virheen kuten ettei edelliseen tehtävään pysty enää palaamaan. Viime kevääseen verrattuna omat taidot ovat kyllä kehittyneet paljon.

Mennyt lukuvuosi on kokonaisuutena ollut Kraatilan mukaan rankka niin oppilaille kuin henkilökunnalle, sillä koronaviruksen varjo on jatkuvasti läsnä arjessa.

Viime joulukuussa syyslukukauden päätteeksi Kraatila oli erittäin valmis siirtymään lomalle.

– 11 vuoden aikana en ole koskaan odottanut lomia yhtä paljon kuin nyt. Joulukuussakin oli vain niin uupunut, kun työpäivät ovat jatkuvaa valvomista siitä, että turvavälit toteutuvat ja maskeja käytetään. Koko ajan täytyy olla skarppina, hän kuvailee.

Myös oppilaat ovat väsyneitä.

– Huomaa, että oppilaat oireilevat, kun heitä ahdistaa tämä tilanne. Koronaväsymys iskee oppilaisiin, ja se näkyy ärtyneisyytenä ja siinä, ettei jaksettaisi enää pitää kiinni määrätyistä jutuista.

Kraatilan mukaan suurin osa oppilaista jaksaa keskittyä ja tehdä tehtävät etäopetuksessa. Jos joku esimerkiksi puuttuu tunnilta, opettajat ilmoittavat asiasta yhteiseen viestikeskusteluun.

Lähiopetuksesta Kraatila kaipaa omien sanojensa mukaan kaikkea. Esimerkiksi pienellä ruudulla opettaja ei pääse kunnolla esiintymään opettaessaan, mikä harmittaa Kraatilaa.

– Lähiopetuksessa pystyn piirtämään taululle samalla kun diaesitys on käynnissä. Pystyn osoittamaan ja näyttämään asioita. Niiden puuttuminen on suurin ongelma biologiassa ja maantiedossa, kun puhun paljon käsillä, mutta diaesityksen ollessa käynnissä oppilaat eivät näe käsiäni.

Etäopetus on myös yksinäistä: Kraatila kertookin kaipaavansa paljon työkavereitaan, vaikka jo lähiopetuksessa tekemisissä oltiin vähän. Silloin sai kuitenkin vaihtaa ajoittain muutaman sanan toisen ihmisen kanssa.

Rankka lukuvuosi on kuitenkin jättänyt jälkeensä jotain hyvääkin.

– Vuosi on opettanut kärsivällisyyttä, pitkäpinnaisuutta ja tarkkuutta. Olen oppinut ihan hurjasti teknologian käyttöä. Taitoni olivat kohtalaiset jo aiemmin, mutta nyt on tullut paljon uutta, Kraatila sanoo.

Liisa Kallio