Kaarinan Piikkiöön avattiin uudenlainen ikäihmisten asumispalvelu

Keisarinkodossa asukkaat ovat oman elämänsä herroja. Kuva: Kototiimi Oy.

Uudenlaisen asumispalvelun keskiössä on itse asukas. Hänen hyvinvointinsa lisäksi palvelu mahdollistaa suuret säästöt.

KAARINA.

Huhtikuun 1. päivänä Kototiimi Oy avasi Kaarinan Piikkiöön uudenlaisen asumispalvelun, Keisarinkodon, joka tarjoaa asukkailleen palveluasumista yöpartiolla. Kyseessä on niin sanottu välimallin palvelu, joka sopii ikäihmisille ja henkilöille, jotka eivät selviä perinteisen palveluasumisen tai kotipalvelun varassa. Kototiimin toimitusjohtaja Kaisa Aare-Puff kertoo, että kyseinen asumismalli säilyttää asukkaan itsemääräämisoikeuden.

– Meidän asiakas on täysivaltainen yhteiskunnan jäsen, joka kertoo itse, mitä hän tahtoo ja mitä ei. Palvelu räätälöidään täysin asiakkaan tarpeen ja tahdon mukaan. Tämä on askel lähemmäs ajatusta omaa kodista. Kotona ollessaan asiakas saa päättää itse, milloin aamupala syödään ja milloin mennään nukkumaan. Pyrimme siihen, että asiakas saa aina sanoa sanansa kaikkeen, hän sanoo.

Yhteensä Keisarinkodossa on 30 asukaspaikkaa asukkaille, joilla on tarve päivittäiseen hoitoon ja huolenpitoon ilman jatkuvaa valvonnan tarvetta. Tästä syystä Keisarinkoto ei ole sovi esimerkiksi vakavasti muistisairaille henkilöille. Aare-Puffin mukaan heidän perusasiakkaansa on henkilö, jolla on huono liikuntakyky ja perussairauksia.

– Kun oma toimintakyky on laskenut, niin tarvitaan tukea pukeutumiseen ja nukkumaan mennessä. Tällaisilla asiakkailla on palvelun tarve monta kertaa päivässä, ja kotihoidolle se on kallista. Me pystymme taas auttamaan aina, kun asiakas sitä tarvitsee. Asukkailla voi olla myös pieniä muistihäiriöitä, heikko näkökyky tai esimerkiksi MS-tauti. Ikärajaa meillä ei ole.

Ennen Piikkiöön avattua Keisarinkotoa Kototiimi harjoitteli samanlaisen asumispalvelun parissa Heinolassa vuodesta 2013 alkaen.

Tavoitteena oli luoda laadukasta ja hyvää palvelua asiakkaille, tuottaa säästöjä ja luoda jotakin uutta markkinoille laatua menettämättä. Aare-Puffin mukaan Keisarinkoto on Varsinais-Suomessa aivan uudenlainen palvelu, mutta liikkeelle lähtö on tapahtunut verkkaisesti.

– Tämän välimuodon palvelua on peräänkuulutettu, mutta sitä ei ole helppo toteuttaa. Kuntien on vaikea ostaa tätä, kun odotetaan sote-uudistusta ja samalla korona vetää huomion itseensä. Asukkaita kyllä riittäisi. Olin kyllä valmistautunut siihen, että tämä vaatii aikaa, hän kertoo.

Asiakkaiden hyvinvoinnin lisäksi Keisarinkoto luo alueelle uusia työpaikkoja ja verotuloja Aare-Puffin mukaan. Itse palvelu työllistää 15-20 omaa työntekijää, mutta sen lisäksi tarvitaan muun muassa ruoka-, siivous-, pesula- ja apteekkipalveluja sekä yksittäisiä lisäpalveluja kuten kampaajaa ja hierojaa.

Asumispalvelu taas säästäisi kunnilta ja kaupungeilta noin 300.000 euroa vuodessa.

– Olemme keskimäärin 30 euroa halvempi per päivä kuin tehostettu palveluasuminen, johon yöllä apua tarvitsevat asukkaat menisivät, kun vaihtoehtoja ei ole. Vuodessa säästöjä syntyy yhden asukkaan osalta lähes 11.000 euroa. Paikkoja meillä on 30, eli on mahdollista säästää 300.000 euroa vuodessa, Aare-Puff kertoo.

Päivät kuluvat Keisarinkodossa tasaiseen tahtiin: asukkaat saavat rauhassa heräillä aamupalalle, jonka he saavat syödä huoneessaan tai ruokasalissa.

Sen jälkeen ohjelmassa on liikuntaa takapihalla sään salliessa tai esimerkiksi tuolijumppaa sisätiloissa. Vaihtoehtoina ovat myöskin jutustelu muiden kanssa tai päivän lehtien lukeminen. Jos asukas haluaa, hän voi myös lähteä esimerkiksi kauppahalliin kahville.

– Jos on harrastuksia niin niissä saa käydä, sillä täältä saa lähteä ja siihen tuetaan. Päivän aikana on paljon yhdessäoloa, ja ajatuksena on, ettei kukaan jäisi omaan koppiinsa vaan täällä saisi ystäviä. Toiminta on ikäihmisystävällistä ja sitä kehitetään asukkaiden toiveiden mukaan, Aare-Puff kertoo.

Keisarinkodon matka on vasta alkanut, mutta Aare-Puff näkee tulevaisuuden valoisana.

– Jos asukas voi elää normaalia elämää eikä ole vakavaa muistisairautta, niin näen tämän mallin ratkaisuna siihen. Myös kaupunki voittaa, kun säästöjä syntyy. 300.000 euron säästöjen lisäksi ostamme niin paljon erilaisia palveluja ja tuomme työpaikkoja, että uskon hyödyn olevan yhteensä 500.000 euroa. Tässä kaikki voittavat.

Liisa Kallio