Paimion kaupunginvaltuustolle 3.2. jätetty Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite käsittelee Paimion asunnottomien määrän selvittämistä ja suunnitelman laatimista kodin järjestämiseksi.
PAIMIO. Vihreä valtuustoryhmä jätti Paimion kaupunginvaltuustolle 3. helmikuuta aloitteen, jossa pyydetään selvittämään, kuinka paljon paimiolaisia on vailla vakinaista osoitetta. Valtuustoaloitteeseen sisältyy myös pyyntö vakituisen asuinpaikan kartoittamisesta asunnottomille.
Valtuustoaloitteen esitelleen Vihreiden valtuutetun Sini Heinon mukaan huoli asunnottomien tilanteesta on todellinen.
– Aloite sai alkunsa keskusteluista, joita olemme käyneet useamman kuntalaisen kanssa. Monella oli tiedossa joku eri henkilö, joka on vailla vakituista asuinpaikkaa.
Aloitteessa muistutetaan, että asunnottomiksi luokitellaan myös asuntoloissa, ensisuojissa ja majoitusliikkeissä asuvat henkilöt, erilaisissa laitoksissa asuvat henkilöt, vailla vakinaista asuntoa vapautuvat vangit sekä tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asuvat henkilöt.
Paimiossa ei ole lainkaan ensisuojaa tai hätämajoitusta.
Turussa on Sillankorvan ensisuoja, mutta se on tarkoitettu turkulaisille asunnottomille ja ulkopaikkakuntalaiset voivat Sillankorvassa majoittua vain hätätapauksessa yhden yön.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että paimiolaisilla asunnottomilla on vaihtoehtoina joko nukkua tuttavan luona tai mikäli se ei ole vaihtoehto, nukkuvat he ulkona. Tällaisessa tilanteessa eläminen ajaa ihmisen mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin viettämään yönsä, päihdehuollossa työskentelevä Tiia-Mari Tiittanen kertoo.
– Paimiossa ei myöskään ole lainkaan matalan kynnyksen palveluita elämänhallinnan ongelmista tai esimerkiksi päihderiippuvuudesta kärsiville ihmisille. Muun muassa tämän vuoksi useimmat työssäni päihdehuollon laitospalveluissa kohtaamani paimiolaiset asunnottomat liikkuvat paljon Turun ja Salon alueille, joissa tällaisia palveluita on saatavilla, Tiittanen jatkaa.
Koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta entisestään. Vallitsevan poikkeustilanteen myötä ensisuojia ja lämpimiä julkisia tiloja on suljettu sekä matalan kynnyksen palveluita ja aukioloa jouduttu rajoittamaan.
Sini Heino sanoo, että asia on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.
– Tilanne on monimutkainen, vailla vakituista asuntoa olevan elämässä voi usein olla monia elämänhallinnallisia vaikeuksia. Ongelmat voivat juontaa juurensa luottotietojen menetyksestä tai avioeron mukanaan tuomasta talouden epävarmuudesta. Väestönkasvu, asuntotarjonnan keskittyminen kaupunkialueille ja hintojen nousu lisäävät riskiä jäädä asunnottomaksi.
Todellinen haaste on selvittää, kuinka paljon asunnottomia oikeasti on.
– Lähikuntien sosiaalitoimistot toimivat yhteistyössä saadakseen yhteyden vailla vakituista asuntoa oleviin. Sellainen käsitys on, että monet heistä käyttävät kyllä sosiaalipalveluja, mutta eivät helposti avaudu todellisesta tilanteestaan, Heino toteaa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n Paimion kaupunkia koskevissa tilastoissa pitkäaikaisasunnottomia on viime vuonna ollut viisi. Lisäksi tilastoihin on merkitty yksi asunnoton perhe. Yhteensä asunnottomia on kaupungissa laskettu olevan yhdeksän.
Tiia-Mari Tiittasen mukaan asunnottomuustilastoissa on se ongelma, että ne eivät kerro koko totuutta. Tämä johtuu siitä, että eri kunnilla on eri keinot tilastoida asunnottomia ja tilastointitapa voi muuttua jopa vuodesta toiseen, jolloin tilastoista katoaa myös vertailukelpoisuus.
– Esimerkiksi kunnassa saatetaan tilastoida asunnottomiksi ne ihmiset, jotka ovat kunnan asuntojonossa vailla vakinaista asuntoa. Tällöin tilastoista jäävät ulkopuolelle kaikki ne, jotka eivät kykene esimerkiksi elämänhallinnan ongelmien vuoksi edes hakemaan itselleen asuntoa. Toisessa kunnassa saatetaan tilastoida asunnottomat sen mukaan, kuinka moni sosiaalihuollon asiakas on asunnoton. Tällöin tilastoista taas jäävät ulos ne asunnottomat, jotka eivät ole sosiaalihuollon palveluihin hakeutuneet.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Jaa juttu sosiaalisessa mediassa!
