Maakuntahallitus vaatii rahoitusta Kirjalansalmen siltaan

Kirjalansalmen silta
Vuonna 1963 valmistunut Kirjalansalmen silta on tullut elinkaarensa päähän. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus.

KAARINA/PARAINEN

Varsinais-Suomen maakuntahallitus vaatii rahoitusta vuoden 2021 ensimmäisestä lisätalousarviosta Kirjalansalmen sillan rakentamiseen. Kirjalansalmen silta on Kaarinan ja Paraisten välillä kulkeva yli 200 metriä pitkä riippusilta.

Pitkään rahoitusta odottanut Kirjalansalmen silta on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta tuoreen arvion. Sillan teräsrakenteiden vaurioiden kiihtyminen kertoo sillan tulleen elinkaarensa päähän. Liikenteen rajoituksilla on tarkoitus taata liikennöinnin turvallisuus uuden sillan valmistumiseen saakka.

Kirjalansalmen riippuköysisilta on valmistunut vuonna 1963. Siltaa ei ole sen huonon kunnon vuoksi mahdollista korjata, vaan nykyisen sillan itäpuolelle rakennetaan uusi leveämpi ja korkeampi silta. Sillan yleissuunnitelma on laadittu ja tiesuunnittelu käynnissä. Uuden sillan rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti suunnittelun valmistuttua. Rakentaminen ja sitä pohjustava rakentamissuunnittelu vaativat hallitukselta 85 miljoonan euron investointipäätöksen.

Saaristotiellä, maantiellä 180, sijaitsevan Kirjalansalmen sillan merkitys maakunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle on suuri. Kaarinan ja Paraisten rajalla sijaitseva silta on ainoa tieyhteys Paraisille ja reitti Turunmaan saaristoon. Sillasta riippuu kansalliselle huoltovarmuudelle ja rakennusalalle kriittisen raaka-aineen toimitusvarmuus.

Maakuntahallitus kiirehtii Marinin hallitusta valmistelemaan vuoden 2021 ensimmäiseen lisätalousarvioon Kirjalansalmen sillan korvausinvestoinnin rahoituksen. On toimittava heti, sillä käytöstä poistuva silta ennen uuden valmistumista olisi vakava isku Varsinais-Suomelle ja koko maan rakennusteollisuudelle.

Lisäksi maakuntahallitus muistuttaa, että halutessaan Suomi voi hyödyntää investointiin Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF). Suomen kestävän kasvun ohjelmaan valmistellaan parhaillaan noin 2,3 miljardin euron talouden elpymistä nopeuttavia ja kasvupotentiaalia edistäviä investointikokonaisuuksia.

Euroopan komissio mahdollistaa rahoituksen hyödyntämisen liikenneinfrastruktuuriin. Kansallisessa valmistelussa RRF-rahoitus on katsottu mahdolliseksi pistemäisissä teollisuuden toimintaa tukevissa liikennehankkeissa.