PAIMIO/LIETO.
Paimionjoki-yhdistys myönsi syyskokouksessaan historiansa toisen Paimionjoki-palkinnon. Palkinnon arvo on 200 euroa.
Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin Paimionjoen vesistöalueella toimivien yksityishenkilöiden sekä paikallisyhdistysten ja -yhteisöjen tärkeä työ Paimionjoen hyväksi. Tämä työ voi olla esimerkiksi Paimionjoen virkistyskäyttöä tai tunnettavuutta lisäävää tai konkreettisia töitä veden tilan hyväksi.
Paimionjoki-palkinnon saajaksi valittiin tänä vuonna Anni ja Rauli Jalosen isännöimä Tiensuun tila Tarvasjoelta Liedosta.
Luontoa kunnioittavaa toimintaa
Jalosten tekemästä työstä nostettiin erityisesti esille tilalla harjoitettu luonnonniittyjen laidunnus, joka on ylläpitänyt perinnebiotooppien lajistoa jokilaaksossa usean sukupolven ajan. Perinnebiotooppi tarkoittaa ketoa, niittyä, hakamaata ja metsälaidunta, jotka ovat perinteisen karjatalouden muovaamia runsaslajisia elinympäristöjä. Tällaisia laitumia ja niittyjä ei ole lannoitettu, vaan alueita hoidetaan perinteisin tavoin, esimerkiksi puustoa harventamalla, tulvittamalla, poistamalla ei-toivottua kasvillisuutta ja kulottamalla.
Tiensuun tilan maiseman kauneus 10-tieltä Tarvasjoelle poikettaessa onkin laajalti tunnettu. Nykyinen omistajapari on ottanut tilan tuotantoon emolehmäkarjan rinnalle suomenlampaat, ja laajentanut perinnebiotooppien laidunnusta joen sivuhaaroille vuokrapalstoille. Tilalla tärkeitä arvoja ovat eläinten hyvinvointi ja ilmaston huomioiva lihantuotanto luonnonlaitumilla.
Anni ja Rauli Jalosen ajatusta luonnonmukaisesta elämästä kuvaa hyvin myös kesällä sattunut tapaus. Susihyökkäys verotti 30 kantavaa uuhta tilan karjasta. Menetyksestä huolimatta Anni Jalonen painotti medialla, että tapausta ei tule käyttää susivihan ja pelon lietsomiseen, sillä myös sudella on oikeus elää näissä laaksoissa.
Kaksi muutakin huippuehdokasta
Paimionjoki-palkinnon saajiksi esitettiin myös lintuharrastaja Pekka Toolaa kumppaneineen sekä Johanna Liipolaa. Toola joukkoineen on aloittanut niittoprojektin Paimionlahden arvokkailla lintuvesillä ja tarttunut käytännön toimilla ruovikoitumiseen ja rantojen umpeenkasvuun.
Johanna Liipola sai menneenä kesänä paljon julkisuutta melomalla sup-laudalla Paimionjoen päästä päähän ja omalla aktiivisuudellaan toi ilahduttavasti esille Paimionjoen matkailullista potentiaalia.
Palkinto on jaettu kahdesti peräkkäin Tarvasjoelle, sillä viime vuonna palkittiin Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ry Tarvasjoelta Liedosta.
