Sosiaali- ja terveysministeriö toimitti sote-uudistuksen lakiluonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle 14. lokakuuta. Tavoitteena on saada uudistus eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa.
KAARINA. Kaarinan sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarisen mukaan nykyisen hallituksen sote-uudistuksessa ei ole samanlaisia kompastuskiviä kuin edellisessä, Juha Sipilän hallituksen aiemmin kaatuneessa uudistuksessa. Nykyinen sote-uudistus on hänestä yksinkertaisempi ja rajatumpi.
– Sanoisin uudistuksen olevan toteuttamiskelpoinen. Siinä ei ole sellaisia ongelmia, joiden voisi suoraan nähdä kaatavan uudistusta. Toivon, että kaarinalaiset hyötyvät uudistuksesta käytännön tasolla, kun koko sosiaali- ja terveydenhuolto saadaan saman järjestäjätahon alle. Silloin voidaan kohdentaa resursseja eri tavalla perustason palveluihin, Pakarinen sanoo.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) vetämä sote-uudistus toisi sote-palvelut saman järjestäjätahon, hyvinvointialueen, alle. Tähän saakka kunnat ovat vastanneet sote-palveluiden järjestämisestä. Uudistuksen ideana on, että ihminen saisi avun yhdellä yhteydenotolla, jolloin pompottelu luukulta toiselle päättyisi.
Sote-uudistuksen historia ulottuu edelliselle vuosikymmenelle. Pakarisen mukaan uudistuksen tarve on ollut olemassa jo kauan.
– Sote-uudistuksen paras puoli on siinä, että palvelut olisivat kokonaisuudessaan saman järjestäjätahon alla. Tällaisia leveämpiä hartioita on haettu jo pitkään.
Yhteistyö eri tahojen välillä tärkeää
Sote-uudistuksen aikataulun mukaan palveluiden järjestäminen siirtyisi hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023. Se on yksi uudistuksen haasteista Pakarisen mukaan. Sen lisäksi hän tuo esiin kunnilla käytössä olevat järjestelmät: potilas-, toiminta- ja talousjärjestelmät ovat kunnilla erilaiset.
– Aikataulussa pitäisi huomioida paremmin alueiden erilaisuus. Varsinais-Suomessa lähtötilanne
valmisteluille on erilainen kuin muualla Suomessa, sillä palvelujen järjestämisvastuullisia tahoja on useita. Eri tietojärjestelmät pitäisi yhtenäistää. Asiat pitäisi saada entistä parempaan tai yhdenmukaisempaan kuosiin, jotta järjestämisvastuun vastaanottaminen olisi helpompaa. Sen lisäksi kunnilla on lukuisia palveluostosopimuksia, joiden hallinta on jo pelkästään iso asia.
Pakarinen muistuttaa myös sivistystoimen ja sote-palveluiden yhteistyöstä. Sote-palveluiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle sivistystoimi, eli varhaiskasvatus ja koulutus, jää yhä kuntien vastuulle.
– Vaikka sote-palveluiden ja sivistystoimen järjestäjätaho on eri, se ei vie yhteistyön tärkeyttä pois. Sen tulisi olla jatkossakin tiivistä, Pakarinen sanoo.
Koronavirus tuo myös oman haasteensa sote-uudistuksen valmisteluun kunnissa. Pakarisen mukaan vuorokaudesta loppuvat tunnit nopeasti kesken.
– Koronavirus lisää työmäärää entisestään, jolloin on vaikeaa löytää aikaa ja tekijöitä valmistelemaan sote-uudistusta. Se on haastavaa. Kaarinan etu olisi kuitenkin olla mukana valmisteluissa. Emme tosin ole ainoa kunta tässä tilanteessa, sillä ongelma on kaikilla, hän kertoo.
Peruspositiivinen suhtautuminen
Hallituksen on tarkoitus saada sote-uudistus eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Kävi uudistukselle miten tahansa eduskunnassa, Kaarinassa palveluiden tarjoaminen jatkuu kuten ennenkin.
– Me teemme joka tapauksessa yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymän kanssa riippumatta siitä, miten uudistukselle käy. Se ei lopeta kuntien välistä yhteistyötä. Jos uudistus menee läpi, sen suurin tuoma muutos olisi se, että karkeasti sanottuna puolet kunnan taloudesta ja henkilökunnasta siirtyisi hyvinvointialueelle, Pakarinen kertoo.
Kokonaisuutena sote-uudistus on hänen mukaansa hanke, johon kannattaa suhtautua peruspositiivisesti.
– Toimeenpanemisen aikataulu on haastava, sillä siinä on niin paljon tehtävää ja huomioitavaa. Tavoitteet ovat ehdottomasti hyvät ja kannattavat.
Liisa Kallio
