NUOHOUS.
Nuohousmarkkinat muuttuivat reilu vuosi sitten, kun vanha piirinuohousjärjestelmä siirtyi lopullisesti historiaan. Ihmisten pitääkin nykyään olla itse aktiivisempia ja tilata lakisääteinen nuohous alan ammattilaiselta – piirinuohoojia kun ei enää ole, ei ole myöskään automaattisesti varattua nuohouspäivää.
Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Petri Tassilan mukaan siirtyminen vapaisiin nuohousmarkkinoihin on sujunut pääpiirteittäin hyvin.
– Olemme saaneet kunnista jokusia yhteydenottoja, joissa on kyselty alueen nuohoojia. Mutta näitä on ollut yllättävän vähän. Odotimme enemmän, kertoo Tassila.
Varsinais-Suomessa etenkin saaristo on ollut hieman ongelmallinen nuohousten kannalta. Pitkät välimatkat ja nuohottavien hormien suhteessa vähäinen määrä ovat yhdistelmä, joka ei ole houkuttanut nuohoojia.
– Saaristonkin osalta näyttäisi siltä, että uusi järjestelmä on toiminut varsin mukavasti. Toki edelleen suosittelen saariston asukkaille yhteistyötä – asukkaat voivat tehdä yhteistilauksen nuohouksista, jolloin nuohooja pääsee nuohoamaan monta hormia saman päivän aikana. Silloin kilometrikorvauksetkin jäävät taloa kohti pienemmäksi, vinkkaa Tassila.
Samanlaisia kimppatilauksia suositellaan esimerkiksi omakotiyhdistyksille. Kun nouhous on vapailla markkinoilla, voi kilpailuttamalla myös säästää euroja.
Lakisääteisen nouhouksen
tekee ammattilainen
Asukkaan pitää nykyään siis itse tilata nouhous, eikä vain odottaa postissa tulevaa lappua, jossa ilmoitetaan tulevasta nouhouksesta. Nouhous on edelleen lakisääteinen ja sen tekijän pitää olla alan ammattilainen.
Pelastuslain mukaan nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto tai vuodesta 2019 alkaen talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettuna nuohouksen osaamisala.
Nuohoojat luonnollisesti saavat markkinoida itseään, mutta mainoslapuissa ei saa olla etukäteen varattua nuohousaikaa – kuten oli piirinuohousjärjestelmän aikana.
Vakituisten asuntojen tulisijat ja hormit pitää nuohota kerran vuodessa, vapaa-ajan asuntojen kolmen vuoden välein ja jos tulisija on ollut kolme vuotta käyttämättä, se nuohotaan ennen käyttöönottoa.
Suoramarkkinointikielto
voi aiheuttaa ongelmia
Yksi iso muutos on siis se, että nuohooja ei saa enää jakaa nuohousilmoitusta, vaan ainoastaan mainoksia omasta palvelustaan. Moni on kuitenkin laittanut postilaatikkoonsa mainoskiellon.
– Jos postilaatikossa on mainoskielto, emme saa jakaa mainosta siihen laatikkoon. Se voi aiheuttaa nuohouksen unohtamisen, kertoo Nuohousvoima Oy:n yrittäjä, nuohooja Sauli Liekari.
Liekarin toiminta-alueella – Kaarina, Lieto ja Turku – on useita mainoskiellon asettaneita omakotiasukkaita.
– Taitaa olla jopa kolmannes postilaatikoista, joissa on mainoskielto. Näiden talojen asukkaiden on itse muistettava vuosittainen lakisääteinen nuohous, kun mainos ei ole laatikossa muistuttamassa velvoitteesta, pohtii Liekari.
Toiminta-alueet
laajentuneet rajusti
V-S Nouhous Oy:n yrittäjä, nuohooja Teemu Hakala kertoo uudistuksessa olevan hyviä ja huonoja puolia.
– Asiakkaan kannalta hyvää on tietenkin se, että hän voi vaihtaa nuohoojaa, jos ei ole palveluun tyytyväinen, toteaa Hakala.
Hakalan mielestä asiakkaiden tulisikin olla vaativia.
– Nuohoojan pitää tarkistaa hormit ja tulisijat ja nuohota ne. Ei riitä, että nuohooja häärää katolla piipun nuohouksessa, pitää myös hoitaa sisällä tulisija, muistuttaa Hakala.
Hakalan oma toiminta-alue on uudistuksen myötä muuttunut ja laajentunut. Aiemmin Paimiossa piirinuohoojana työskennellyt mies nuohoaa nykyisin enimmäkseen Maskun ja Naantalin kiinteistöissä.
– Asun itse Maskussa, ja teen töitä mielelläni lähialueella. Minulla on toki työntekijä, joka käy nuohoomassa Paimiossa.
Pitkät yksittäiset työkeikat ovatkin Hakalan mielestä ikävä osa nykyistä järjestelmää.
– Jos työmatka on pitkä, tekisin mielelläni samalla keikalla useamman kohteen samalta alueelta. Olen käynyt nuohoomassa myös mökkejä Velkualla, ja monet saaristoasiakkaat ovatkin ymmärtäneet, että kannattaa tehdä kimppatilaus. Se on säästöä ajamisesta ja kilometrien laskutuksesta, kertoo Hakala.