TEKNIIKKA.
Ketäpä ei houkuttelisi ajatus kotona odottavasta lämpimästä saunasta, jonka olisi voinut laittaa lämpiämään helposti etukäteen puhelinsovelluksen kautta? Tai eikö olisikin vaivatonta, jos lomamatkalla ollessa kukkien kastelijan voisi päästää kotiin muutamalla tabletin pyyhkäisyllä?
Älylaitteet alkavat olla kodeissa arkipäivää. Mitä kaikkia kodin laitteita sitten voi ohjata älytoiminnoin? Entä mitä tulee ottaa huomioon, mikäli asuntonsa haluaa muuttaa älykodiksi?
Älykodit lisääntymään päin
Turun Ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta, ICT -yksikössä johtavana yliopettajana ja tutkimusvastaavana työskentelevän Jarkko Paavolan mukaan periaatteessa mikä tahansa kodin laite voi sisältää sovelluksella ohjattavissa olevan älyominaisuuden.
— Varmasti yleisimpiä ovat valvontakamerat ja älylukot. Myös älyominaisuuksin varustettuja jääkaappeja ja pesukoneita löytyy. Olemme naureskelleet tälle leivänpaahtimellekin, jonka saa verkkoon kiinni ja joka sitten paahtaa leipään päivän säätiedotuksen, eli jos on aurinkoista, leipään paahtuu aurinko, Paavola huvittuu.
Älylaitteet eivät välttämättä aina vaadi edes isoja rahallisia satsauksia.
— Esimerkiksi perusvalvontakameran voi saada reilusti alle satasella. Kamerat ovat suosiossa muutoinkin kuin murtojen varalle ajateltuna, esimerkiksi lemmikkieläimen touhujen seurailua varten, Paavola kertoo.
Hänen mukaansa älylaitteiden käyttö kodeissa on kasvamaan päin niiden alkaessa olla jo osa talotekniikkaa ja automaatiota, mikä näkyy vaikkapa ilmastointijärjestelmissä.
— Myös vihreä ajattelu kasvattaa älylaitteiden suosiota, koska niidenhän avulla pystytään seuraamaan todella tarkasti energiankulutusta ja optimoimaan sitä.
Tietoturva tärkein selvitettävä asia
Yliopettajan mukaan tietoturva on tärkein asia, jonka toimivuus älylaitetta hankittaessa on otettava huomioon. Hänestä ihan ensimmäisenä kannattaa toki miettiä, onko oikeasti tarpeen, että vaikkapa kiuas on netissä.
Paavola sysäisi vastuuta tietoturvan selvittämisen osalta nykyistä enemmän myyjille, mutta listaa kaksi perusasiaa, jotka kuluttajan tulisi selvittää tietoturvahaavoittuvuuksien varalle:
— Onko laite päivitettävissä ja onko oletussalasana vaihdettavissa. Salasana pitäisi vaihtaa heti, kun laite otetaan käyttöön. Tietoturvaongelmat saattavat ilmetä vasta aikojen päästä ja silloin laite pitäisi saada päivitettyä ongelman poistamiseksi, hän muistuttaa.
Yleensä älylaite liitetään omaan wifi-verkkoon ja Paavolan mukaan onkin huolehdittava siitä, että reititin on päivitetty, sen on salasanat vaihdettu tarpeeksi vahvoiksi ja palomuurit ynnä muut turvaominaisuudet on kytketty päälle.
— Yksittäisen ihmisen tiedot sinällään eivät kiinnosta verkkorikollisia, mutta se, saadaanko jokin haavoittuva laite lukittua tai toimimaan väärin, kiinnostaa. Sitten rikolliset kyselevät perään, laitatko vähän bitcoineja tulemaan, niin palautetaan älykotisi taas toimivaksi. He ovat siis helpon rahan perässä, hän muistuttaa mainiten myös esimerkiksi vauvojen itkuhälyttimistä, joita oli hyödynnetty palvelunestohyökkäysten tekemisessä.
Traficomin alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus on lanseerannut tietoturvamerkin älylaitteita varten. Mikäli tällainen merkki laitteesta löytyy, voi Paavolan mukaan olla tietoturvan osalta melko luottavaisin mielin.
Jaakko Virrankoski
