Kaarinassa lapsuutensa viettäneen Touko Laaksosen alias Tom of Finlandin syntymästä tuli toukokuussa kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden hengessä Turun museokeskus on suunnitellut joukon queer-henkisiä opastuksia turkulaisiin museoihin. Yksi niistä on Kuralan Kylämäessä toteutettava ”Nahkasaapastelua ja hikisiä toukotöitä”, jossa tarkennetaan katse Laaksosta inspiroineeseen maaseutumiljööseen ja vähemmistöjen elämään entisaikojen Suomessa.
KULTTUURI. Tom of Finlandina maailmanmaineeseen noussut Touko Laaksonen lienee tunnetuimpia kuvataiteilijoitamme. Bodattua miesvartaloa estottomasti nuoleviin nahkavermeisiinsä sonnustautuneet prätkäjätkät ja tukinuitossa kuvatut ilkikurisesti virnuilevat Suomi-pojat ovat herätelleet kysymyksiä siitä, ovatko Laaksosen teokset taidetta vaiko silkkaa pornografiaa. Oli niin tai näin, nykyiset Tomin piirroksin kuvitetut postimerkit, patalaput ja lakanat sekä näyttelyt ja näytelmät kielivät siitä, että tätä seksuaalisuuden ilosanoman lähettilästä osataan ajassamme jo arvostaa.
Kaarinassa lapsuutensa viettäneen Touko Laaksosen syntymästä tuli 8. toukokuuta kuluneeksi 100 vuotta. Sitä juhlistaakseen Turun museokeskus pisti hihansa heilumaan.
– Juhlavuoden kunniaksi suunnittelemamme queer-opastukset oli tarkoitus järjestää juuri tuolla syntymäpäiväviikolla, mutta sitten koronarajoitukset sotkivat suunnitelmat. Kaikki nämä tapahtumat on siirretty nyt myöhemmäksi, ja toivomme, että voisimme Turku Pride -viikolla elokuussa ja Sateenkaarikuukautena marraskuussa järjestää ihan fyysisiä opastuksia. Pyrimme kuitenkin jo sitä ennen tekemään kaikki kesäksi suunnitellut yleisötapahtumat verkossa, kertoo Turun museokeskuksen yleisötyötiimin vetäjä Mika Väyrynen.
Suunniteltuja tapahtumia ovat Campy queer ja Anneli Nygren -opastus Wäinö Aaltosen Museossa, Hentoja gentlemanneja ja mieskuntoisia fröökynöitä -opastus Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa sekä 1500-lukua queer-näkökulmasta tarkasteleva opastus Turun linnassa.
Kuralan Kylämäessä puolestaan on aikeena palata Tom of Finlandin taiteen alkulähteille, kun Nahkasaapastelua ja hikisiä toukotöitä -opastus tarkentaa katseensa taiteilijaa inspiroineen maaseutumiljöön eroottiseen kuvastoon.
”Se on vähän semmoinen”
Touko Laaksosen lapsuudenkoti sijaitsee vain kivenheiton päässä nykyisestä Kuralan Kylämäen ulkoilmamuseosta. Rakennus tunnettiin tuohon aikaan Ristimäen kouluna, jossa hänen vanhempansa toimivat opettajina ja jonka asuintiloissa Laaksosen perhe eleli. Ristimäki oli silloista Kaarinaa, mutta on myöhemmin liitetty Turkuun.
– Touko Laaksonen vietti lapsuudessaan aikaa Kylämäen maisemissa. Täällä oli tuolloin neljä maatilaa eli tämä oli niin sanottu ryhmäkylä, jossa talot oli rakennettu lähelle toisiaan, jotta kaikki mahdollinen maa saatiin käyttöön viljelyä varten, Mika Väyrynen taustoittaa.
1900-luvun alkupuolen maaseutu oli varsin konservatiivinen. Sukupuolia koettiin olevan kaksi: nainen ja mies. Maaseudulla määriteltiin erikseen naisten ja miesten työt, mutta Väyrynen nostaa ajasta esille erään kiinnostavan ilmiön.
– On olemassa tietoja siitä, että henkilö saattoi tehdä oletetulle sukupuolelleen poikkeavia työtehtäviä, mikäli ne häntä kiinnostivat ja hän hoiti tällaiset työt hyvin. Jos nyt sattui olemaan hieman riskimpi emäntä ja maatalous- tai metsätöissä hyvä, tai jos miesoletettu sattui hallitsemaan taloustyöt sujuvasti, niin ajateltiin, että mikäs siinä, Väyrynen kertoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, ettei sukupuolinormatiivista käytöstä vastoin toimivilla välttämättä helppoa silti ollut. Jos henkilön sukupuolisessa olemuksessa tai käyttäytymisessä nähtiin jotakin ”häiritsevää”, käytettiin kiertoilmaisuja.
– Esimerkiksi homoseksuaali-sanaa on käytetty Suomessakin vasta melko vähän aikaa. Jos henkilöstä ajateltiin, ettei tämä ole oikein mies eikä nainen, niin todettiin vain, että ”se nyt on vähän semmoinen”.
Urho ja muut miehiset innoittajat
Kuralan Kylämäen maisemissa alkoi orastaa nuoren Touko Laaksosen kiinnostus atleettista miesvartaloa kohtaan.
– Totta kai hän on katsellut täällä maatalon eri töissä työskenteleviä miehiä. Touko on itse maininnut Urho-nimisen miehen, jota hän oli katsellut ”sillä silmällä” Kylämäellä, ja jonka paidatonta vartaloa piilossa katsellessaan Touko kirjoitti pohtineensa, mikä oli se ihmeellinen tunne, joka hänessä silloin heräsi, kertoo Väyrynen.
Näin siis Laaksonen vähitellen alkoi erotisoida ympäristöään. Maatyöläisistä lienee kummunnut myös idea tukkijätkiin, joita taiteilija niin ikään ahkerasti piirsi. Itse asiassa ensimmäinen Tom of Finlandin kuva, joka yhdysvaltalaisen Physique Pictorial -lehden kannessa 50-luvun lopulla julkaistiin, oli juuri tukinuittokuva.
Sodassa taiteilija puolestaan viehättyi saksalaissotilaiden univormuista. Omien sanojensa mukaan tällaisten kuvien tuottamisessa ei ollut mitään ideologista tai poliittista, vaan ne syntyivät silkasta halusta. Idean nahka-asuisiin moottoripyörämiehiin hän löysi myöhemmin Amerikassa tutustuttuaan fetissikulttuuriin.
Uudenlainen, voimaantunut mieskuva
Osaltaan maaseudulta ammentamansa kuvaston kautta Touko Laaksonen alkoi vähitellen luoda ennennäkemätöntä tapaa kuvata homomies.
– Tom kuvasi homoseksuaaliset karaktäärihahmonsa iloisina, itsevarmoina, leikittelevinä ja hieman ylimielisinä. Heillä oli pieni hymynkare suupielessään ja he olivat aktiivisia subjekteja, tietynlaisia supersankareita. Kuvauksesta on poissa kaikenlainen heikkous ja vähäverisyys. Siihen asti kun oli ajateltu, että miehiin menevät miehet eivät ole oikeasti miehiä, vaan jonkinlaisia puolimiehiä tai vastaavia, joita voi katsoa alaspäin. Tomin hahmot sen sijaan ovat sellaisia, joita halutaan katsoa ylöspäin, Mika Väyrynen pohtii.
Tom of Finlandin merkitys sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille sekä kuvataiteelle on ollut Väyrysen mukaan voimaannuttava.
– Hän otti ikään kuin voiman ja aseet omiin käsiinsä nostamalla esiin sankaruuden, iloisuuden ja toimijuuden. Se on mielestäni hirveän hieno viesti, mikäli sen osaa kuvista lukea. Toisaalta suhtautumiseni on sikäli hieman kahtiajakautunut, että ovathan kuvat samalla pornografiaa, fetisismiä.
Tom of Finlandin taiteeseen suhtauduttiinkin Suomessa pitkään varsin häveliäästi. Väyrynen katsoo, että jo nyt kuviin ollaan melko hyvin totuttu.
– Tomista on Suomessa jo tullut ”meidän mies”. Osuutensa saattaa olla silläkin, että esimerkiksi alastomuuteen on täällä suhtauduttu kautta aikojen melko luontevasti – kiitos saunakulttuurin!
Museoiden tehtävänä lisätä ymmärrystä
Nahkasaapastelua ja hikisiä toukotöitä -kierros lähtee liikkeelle Touko Laaksosen lapsuudenkodin tuntumasta, Ristimäen koululta, ja päätyy Kuralan Kylämäkeen. Oppaana toimii kierroksen käsikirjoittanut taidehistorioitsija Antti Solin. Ikäraja osallistumiselle on 18 vuotta, millä Väyrysen mukaan mahdollistetaan se, että asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä.
– Kun lähdimme suunnittelemaan kierrosta, lähtökohtana oli, että museomme ovat yhdenvertaisia paikkoja kaikille. Museo on moninaisuuden tyyssija, ja tehtävänämme onkin lisätä ymmärrystä kaikilla elämänalueilla. Siksi haluamme olla mukana hyvin monenlaisissa asioissa ja tuoda erilaisia ilmiöitä esille. Meillä oli muun muassa täällä Kylämäessä Touko Laaksosen syntymäpäivänä sateenkaarilippu salossa, millä halusimme viestittää, että tämä museo on kaikille, Väyrynen valaisee.
Aiemmin pääkaupunkiseudulla muun muassa Ateneumin taidemuseossa vaikuttanut tutkija kuvaa rupeamansa queer-opastusten parissa olleen valtavan hauska.
– On ollut kiva huomata, miten innokkaasti Turun kaupunki on lähtenyt mukaan. Turun kaupunki on myös yhdenvertainen ja moninainen toimija kaupunkilaisilleen. Olemme halunneet nostaa muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita esille, ja nyt olemmekin kiinnittäneet huomiota ennen kaikkea siihen, miten ”queerata” museoita hyvällä tavalla.
Queer-näyttely WAMiin syksyllä 2021
Syksyllä 2021 Wäinö Aaltosen Museoon on tulossa queer-teemainen näyttely, joka juhlistaa kymmenen vuotta sitten järjestettyä Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuotta ja jälkikäteen Touko Laaksosen 100-vuotissyntymäpäivää. Tuolloin Lontoon Suomen instituutissa vuonna 2020 esillä oleva Tom of Finlandia ja maskuliinisuutta käsittelevä näyttely tulee osittain esille WAMiin.
WAMissa näyttelyn sisältöä laajennetaan ja kytketään nykykulttuuriin. Esillä on muun muassa virtuaalimallinnos Los Angelesissa sijaitsevasta Tom’s Housesta, jonka kautta kävijän on mahdollista esimerkiksi selata talosta löytyviä Laaksosen luonnoskirjoja. Näyttelyssä tehdään yhteistyötä myös Turun musiikkijuhlien kanssa näkökulmasta ”toiseuden teemat musiikissa”.
Jaakko Virrankoski
