Maankuulun Suomen Joutsenen uudeksi laivamestariksi on valittu Perttu Mäkinen. Mies valikoitui harvinaislaatuista osaamista vaativaan pestiin lopulta hakuprosessin päättävän mastokiipeilyn jälkeen. Ensimmäisen vuoden ajan hän opettelee laaja-alaista työnkuvaansa edellisen laivamestarin opastamana.
KULTTUURI. Puuveneiden rakennuksen ja korjauksen parissa pitkään omassa Puuri-yrityksessään yksinään työskennellyt Perttu Mäkinen alkoi jossakin vaiheessa miettiä, että jonkinlainen muutos voisi olla paikallaan. Pian 43-vuotiaalle venepuusepän, puualan muotoilijan ja veneenrakentajan ammatit hankkineelle miehelle tarjoutui tilaisuus osallistua museolaiva Sigynin kunnostustyöhön Ruissalon telakalla.
– Työporukka osoittautui todella mukavaksi ja tajusin siinä, että sellaistahan ei yksityisyrittäjällä ole. Kun Suomen Joutsenen laivamestarin paikka sitten tuli haettavaksi, mietin pitkään, haenko tehtävään edes. Sigynin työporukasta ilmaantui sitten ihan patistajiakin, joten päätin lopulta hakea. Nyt olen mielissäni, että näin tuli tehtyä, Perttu Mäkinen hymähtää.
Mäkinen tuli valituksi lähes 30 vuotta Suomen Joutsenen laivamestarin tehtävää hoitaneen Timo Palovaaran jatkajaksi tämän siirtyessä vähitellen eläkepäivien viettoon. Pesti alkoi toukokuussa tehtävänkuvaan tutustumisella kevättöiden parissa. Tositoimiin mies pääsee syyskuun alussa.
Mestari ja kisälli
Harvinaislaatuista osaamista vaativan laivamestarin paikkaa haki kaikkineen 17 henkilöä. Hakuprosessin loppusuora oli aikamoinen koettelemus itsessään, kun jokaisen sinne selvinneen soveltuvuus arvioitiin aina Suomen Joutsenen huipulle saakka yltäneessä mastokiipeilyssä.
– Olihan se jännittävää! Oli kylmä sää enkä aiemmin ole moista tehnyt. Ensiksi oli oma opettelemisensa siinä, miten laitetaan valjaat ylle. Mastoa ylös kavutessa vastaan tulee märssy eli maston ympäröivä taso, ja siinä kohdassa väylingit eli tikkaat lähtevät ulkonemaan. Se ei ollut kiva kohta, mutta hyvin siitä selvisin ja jo nyt siitä kulku menee tuosta vain, kuvaa Perttu Mäkinen kokemustaan, joka tulee olemaan laivamestarin työssä arkipäivää, kun takilaa huolletaan ja tarkistetaan kulkureittejä sekä kuluvia osia.
Tulevalta työltään Mäkinen odottaa eniten juuri takilatyötä, sillä siitä ja muista merimiestaidoista hänellä ei suoranaista aiempaa kokemusta ole. Hän pitää takilatyötä mielenkiintoisena ja kehittävänä. Muutoin laivamestarin työnkuva on aluksen kokonaisvaltaista ylläpitoa: lumenluontia, sähkö-, lämpö- ja vesijärjestelmien hoitoa sekä kannen kunnosta huolehtimista.
Aiemmin laivamestarin tehtävää hoitanut Timo Palovaara toimii jatkajansa mentorina ensimmäisen vuoden ajan.
– Mielestäni tällainen mestari-kisälli-ajattelu on hyvä oivallus Forum Marinumilta, sillä siten pääsee hienosti tehtävänkuvaan sisään. Timo näyttää esimerkkiä, miten tehtävät on hoidettava huolellisesti ja pitkänäköisesti. Ensin mietitään, ennen kuin touhutaan. Onkin sanottava, että aluksella on paikat todella hyvin pidetty, Mäkinen kiittelee ja toteaa muistiinpanolehtiön olevan tuiki tarpeellinen, sillä uutta omaksuttavaa asiaa tulee nopeaan tahtiin.
Merkittävä osa turkulaista kulttuurimaisemaa
Uusi laivamestari kokee Ranskassa vuonna 1902 valmistuneen, 1930-luvun valtameripurjehduksistaan ja 1960-luvun merimiesammattikoulutuksestaan tunnetun Suomen Joutsenen merkittäväksi osaksi turkulaista ja suomalaista kulttuuriperintöä.
– On se sellainen alus, jonka olemassaolon on tiennyt lapsuudesta lähtien. Mitään vastaavaa ei ainakaan Suomessa ole. Se on maamerkki, jonka tietävät kaikki, hän miettii.
Mäkisen lisäksi aluksen päivittäisessä ylläpidossa toimii vain yksi henkilö, mutta yhteistyö tulee olemaan tiivistä ja päivittäistä museolaiva Sigynin ja molempien laivojen museotoimintaa hallinnoivan Forum Marinum -säätiön kanssa.
– Pääsen hyvään työporukkaan ja haluan ennen kaikkea oppia uutta. Tarkoituksenamme on jossakin vaiheessa tarjota työtä myös työllistettäville. Suomen Joutsen avataan yleisölle 12. kesäkuuta, ja koronapandemiasta aiheutuvat rajoitukset tullaan huomioimaan, tuore laivamestari kertoo.
Suomen Joutsen on nykyisin Turun kaupungin omistuksessa.
Jaakko Virrankoski
