Auringonpaiste, raikas ilma, lintujen laulukonsertit ja maasta nousevat vihreät versot ilahduttavat nyt luonnossa kulkijaa. Luonto rauhoittaa levottoman mielen ja antaa uutta ajateltavaa. Metsä- ja rantapoluilla on tilaa liikkua näinäkin aikoina, kun ihmisjoukkoja ja lähikontakteja pitää välttää.
PYHÄRANTA. Kevään edetessä ennestään tututkin kohteet näyttävät uusia puolia itsestään. Aina ei tarvitse lähteä kauas, luonto löytyy usein jo omalta pihalta, lähimetsästä tai ainakin lähialueilta.
Ajankohtaisia ohjeita ja vinkkejä retkeilyyn löytyy muun muassa Retkipaikka.fi ja Luontoon.fi verkkosivuilta. Koronavirustilanteen vuoksi kulkurajoituksia saattaa tulla myös luontokohteisiin.
Luola Nihtiössä
Pyhärannan Nihtiössä, Kettulantien varrella sijaitsee Ilavan kellari. Se on istumakorkuinen pieni luola, jonne samanaikaisesti sopii muutama henkilö. Luola on muodostunut noin kuusi metriä korkean kallionlohkareen alle.
Tietokirjailija ja luontomatkaopas ”luolamies” Tuomo Kesäläinen on kirjoittanut Ilavan kellarista Luolamiehen blogissaan huhtikuussa 2011 ja luontomatkailukirjassaan Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin.
Ilavan kellarin kerrotaan toimineen isovihan vainojen aikaan (1700-luvun alussa) piilopaikkana. Lohkareiden välisestä aukosta on piileksijä voinut tarkkailla ympäristöä. Todennäköisesti luolan suojaan ovat hakeutuneet luonnossa kulkijat myöhemminkin.
Luontopolku Reilassa
Reilan Kyläyhdistys Reidun ylläpitämä Hierkonpolku on vanhalle puolustusvoimien harjoitusalueelle rakennettu luontopolku. Alueelle johtavan tien varressa on opastuspiste osoitteessa Soukontie 75.
Kolmen kilometrin mittaiselle polulle on kolme lähtöpistettä, Reidun sauna on yksi vaihtoehdoista. Polku on merkitty oransseilla neliöillä ja viitoilla.
Polun keskivaiheilla Hierkonpäässä on laavu, tulipaikka ja kuivakäymälä. Polun varrelta löytyy muitakin levähdyspaikkoja vaikkapa eväiden syömistä varten.
Lintujen tarkkailua Rihtniemessä
Rihtniemennokka sijaitsee aivan Pyhärannan kärjessä ja se on Etelä-Suomen mantereen läntisin piste. Aivan meren rannalla on lintutorni ja tornin läheisyydessä matala tarkkailulava.
Laitilalainen Juha Kylänpää on pitkän linjan lintuharrastaja, ensimmäiset lintuhavaintonsa hän on kirjannut vihkoon jo vuonna 1968. Kuluvana keväänä hän on ehtinyt käydä Rihtniemessä jo useita kertoja. Matka Laitilasta Rihtniemeen taittuu pyöräillen.
− Tänä aamuna olin paikalla kello 6.15. Meitä oli täällä muutamia muitakin, odotimme runsasta, haahkamuuttoa, mutta määrä jäi odotettua vähäisemmäksi. Uusia tämän kevään lajihavaintoja on toistaiseksi viisi: tavi, ristisorsa, meriharakka, kulorastas ja niittykirvinen, Kylänpää kertoo.
Kylänpää jäi eläkkeelle helmikuun alussa. Ensimmäisenä eläkevuotenaan hän yrittää tehdä uutta ekovuodarien Suomen ennätystä eli havaita vuoden aikana enemmän lintulajeja Suomessa kuin kukaan aikaisemmin liikkuen vain omin voimin ilman moottoriavusteisia ajoneuvoja − kävellen, pyöräillen, meloen, soutaen tai hiihtäen.
Otajärven maisemissa
Otajärvi on tunnettu monipuolisena lintujärvenä, joka sijaitsee Rauman (Kodisjoki), Pyhärannan ja Laitilan alueella. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja osa järvialueesta on luonnonsuojelualuetta, jossa on liikkumiskielto lintujen pesintäaikaan 1.5.−20.6. muualla kuin merkityillä teillä ja poluilla.
Otajärven alueella on lintulava ja luontotupa. Ihode−Kodisjoki -tien varrelta löytyy opaste luontotuvalle.
Helka Suomi
