Tuomiokirkkoseurakunnassa on huomattu, että yksin asuminen ja eläminen lisääntyy koko ajan. Tämän vuoden alussa seurakunnassa täytettiin diakoniatyön kolmas virka, joka on tarkoitettu juuri yksinasuvien toiminnan koordinoimiseen. Toiminta on herättänyt kiinnostusta naapurikuntia myöden.
SEURAKUNTA. Turun Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet ovat hyvin poikkeuksellinen porukka, sillä suurin osa heistä asuu yksin. Lähes 70 % seurakuntaan kuuluvista kotitalouksista on yhden hengen kotitalouksia. Äkkiseltään voisi kuvitella, että alueella asuu paljon opiskelijoita tai ikäihmisiä, mutta tilastot kertovat toista. Pääosa näistä yksinasuvista on työikäisiä.
Seurakunta järjestää paljon yksin eläville suunnattua toimintaa, esimerkiksi klubi-iltoja, luentoja, eroryhmiä, tutustumisia Tuomiokirkkoon, karaokea, yhdessä leipomista ja yhdessä liikkumista. Tilaisuudesta riippuen paikalla on ollut 10–70 ihmistä.
Toiminnasta vastaavat diakoni Kaija Jokinen ja pappi Miika Ahola.
– Parisuhteessa elävältä harvemmin kysytään, että miksi olet valinnut elää yhdessä toisen kanssa. Yksin asuvat taas kokevat, että joutuvat usein selittämään tilannettaan, Jokinen kertoo.
Yksinasuvien toiminnassa selityksiä ei kuitenkaan tarvita. Tarinoita ja tilanteita on monenlaisia. Jokainen saa tulla paikalle omana itsenään. Jotkut ottavat heti kontaktia muihin ja osa haluaa vain olla muiden seurassa, mutta kuitenkin omissa oloissaan.
– Esimerkiksi luentotilaisuudet järjestetään niin, että ennen tilaisuutta ja tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahvitella. Osa tulee vain luennolle ja lähtee saman tien pois. Kun on muutaman kerran käynyt, saattaa jo haluta liittyä seuraan kahvillekin, Jokinen sanoo.
Sunnuntaina yksinasuvien messu
Sunnuntaina 9. helmikuuta kello 10 Tuomiokirkossa pidettiin yksinasuvien messu, jossa diakoni Kaija Jokinen siunattiin virkaansa. Vaikka virka on uusi, yksin asuvien toimintaa on ollut jo yli 20 vuotta. Aluksi toiminta käynnistettiin juuri Tuomiokirkkoseurakunnassa. Vuonna 2006 se siirtyi diakoniakeskuksen alaisuuteen ja nyt erinäisten vaiheiden jälkeen takaisin kotipesäänsä.
– Vaikka tämä on Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaa, kaikki ovat tervetulleita mukaan. Ihmisiä on käynyt muun muassa Liedosta, Paimiosta ja Raisiosta, Jokinen kertoo.
Vaikka vuosien varrella on ollut monenlaisia tapahtumia, 9. helmikuuta oli ensimmäinen yksinasuvien oma kirkkopyhä. Siitä askeleesta Jokinen on liikuttunut.
– Liturgina toimii Miika Ahola ja moni meidän vapaaehtoisista tulee paikalle kantamaan vastuuta toimituksesta. Yksi heistä oli mukana yksinasuvien aivan ensimmäisessä tapaamisessa vuonna 1998, kertoo Jokinen ennen tilaisuutta.
Lähi-ihminen pitää huolta
Vaikka toiminnassa mukana olevat ihmiset asuvat yksin, kaikki eivät suinkaan ole yksinäisiä. Silti jokaisella on tilanteita, joissa kaipaa yhteisöä ympärilleen. Jotkut kaipaavat ihmisiä jakamaan arkea. Seurakunnan toiminnan kautta moni on saanut lähellä asuvia ystäviä, joilta voi pyytää vaikka kauppa-apua, jos sairastuu. Joku taas kaipaa seuraa juhlapyhiin.
– Toimintaa voidaan suunnitella toiveiden mukaan. Työntekijä ei toki ehdi joka paikkaan, eikä ole tarkoituskaan. Mutta meillä on 17 aktiivista vapaaehtoista ja lisääkin otetaan mukaan, Jokinen kertoo.
Jokinen on huomannut, että moni yksin asuva on tottunut kantamaan paljon vastuuta esimerkiksi työelämässä. Jos ei ole omaa lähi-ihmistä sanomassa, että pitää jarruttaa, saattaa uupua työtaakan alle. Myös työyhteisöissä pitäisi muistaa, ettei aina oleteta sen yksinasuvan olevan se, joka joustaa.
Joillekin seurakuntalaisille Jokinen on huomannut itse olevansa se lähi-ihminen.
– Tuntuu, että monilla on kyllä tuttavia, mutta sitten puuttuu se ihminen, jolle jaetaan syvimpiä tuntoja, hän huomaa.
Osana yksinasuvien toimintaa hän tekee myös kotikäyntejä – pääosin ikäihmisille.
Kappelikierroksilla Tuomiokirkko tutuksi
Turun Tuomiokirkossa vierailee vuosittain 100 000 ihmistä. Harva kuitenkaan tuntee kaikkien sen sisälle kätkeytyvien kappeleiden tarinoita. Miika Ahola pitää yksin asuville kappelikierroksia noin kerran kuussa.
– Tilaisuudet aloitetaan kirkon kivijalassa olevasta Domcafesta ja sen jälkeen tutustutaan joka kerta eri kappeliin, Jokinen kertoo.
Yksi tavoite seurakunnalla on tavoittaa ne yksinasuvat, jotka ovat juuri muuttaneet Turkuun. Tuomiokirkko on yleensä kiinnostanut ihmisiä, joten kappelikierrokset voisivat tavoittaa esimerkiksi juuri heitä.
Janica Vilen
