Linnankadun puutalosta Humalistonkadun sykkeeseen päätynyt Turun Sarjakuvakauppa on tarjoillut laadukasta valikoimaansa alan harrastajille nyt kymmenen vuoden ajan. Toiminta on laajentunut sittemmin myös kustannustoiminnan puolelle. Sarjakuvan saralla voidaan katsoa yleisen arvostuksen vuosien saatossa kasvaneen, ja tilaus nimenomaan uuden sarjakuvan tarjoajille on jatkossakin olemassa.
TURKU. Sarjakuvafaneilla oli lauantaina 25. tammikuuta todellinen juhlapäivä, kun Turun Sarjakuvakauppa vietti kymmenenvuotissynttäreitään. Kakkua oli tarjolla niin Turun, Helsingin kuin Oulunkin myymälöissä, ja Turussa ohjelma jatkui kutsuvierastilaisuudella sekä myöhemmin kaikille avoimella iltaohjelmalla Cosmic Comic Cafessa. Musiikintäyteisen illan esiintyjiin kuului muun muassa Fingerporin isä Pertti Jarla, joka soitti dj-ystäviensä kanssa sanojensa mukaan ”fyysisiä levyjä ajalta, jolloin hekin olivat vielä nuoria ja fyysisiä”.
Turun Sarjakuvakauppa Oy avasi ovensa tammikuussa 2010 Linnankatu 7:ssä vanhassa, sittemmin purku-uhan alle joutuneessa puutalossa, joka sijaitsee Turun Pääkirjastoa vastapäätä.
– Tuota ennen olin päivätöissä kustannustoiminnan parissa. Sitten, kun levykauppa lopetti Linnankadun kiinteistössä, päätimme ottaa tilan haltuun ja perustaa sarjakuvakaupan, muistelee toimitusjohtaja Petteri Oja, jonka osakaskumppaneina toiminnassa on yhdeksän sarjakuva-alan harrastajaa ja ammattilaista.
Näissä tiloissa myymälä toimi kahdeksan vuotta, kunnes vuonna 2018 löytyivät nykyiset tilat osoitteesta Humalistonkatu 8B. Vuonna 2015 toiminta laajeni Ouluun ja 2016 avattiin myymälä myös Helsinkiin.
Myyntitiskin takaa kohti kustannustoimintaa
Nykyisin Turun Sarjakuvakauppa työllistää täyspäiväisesti yhden ja osa-aikaisesti puolen tusinaa työntekijää. Valikoimiin kuuluu yli 6 000 nimikettä, joista yli puolet on englanninkielisiä.
– Aluksi toimintamme perustui puhtaasti talkootyöhön, mutta olemme koko ajan menneet eteenpäin, ja pikkuhiljaa pystyi sitten maksamaan myös palkkaa. Valikoimamme on lisääntynyt vähitellen. Kotimaiset nimikkeet pysyvät, mutta englanninkieliset vaihtelevat, Oja valottaa.
Kaikki tuotteet ovat tilattavissa myös verkkokaupan kautta. Yritys vierailee lisäksi säännöllisesti alan tapahtumissa ympäri Suomen.
Myymälänpidon ohella kauppa on laajentanut myös kustannustoiminnan puolelle, kun Petteri Ojan vuonna 2005 perustama Zum Teufel -kustantamo on sulautunut osaksi sitä. Kustantamo julkaisee säännöllisesti kotimaisia ja käännössarjakuvia ja sen tunnetuimpia artisteja ovat muun muassa Charlie Christensen, Petri Hiltunen, Tommi Piirainen ja Maijastiina Vilenius.
Laadukkaalle sarjakuvalle on kysyntää
Päivälehdissä julkaistavat sarjakuvat kuuluvat varmasti monien suomalaisten aamukahvipöytään, mutta jos puhutaan todellisesta sarjakuvafanittamisesta, niin millainen on tyypillinen sarjakuvaharrastaja, vai onko sellaista edes?
– En kyllä sellaista osaa suoranaisesti määritellä. Kuitenkin esimerkiksi miesten ja naisten välillä ollaan menty koko ajan tasapuolisempaan suuntaan: ennen sarjakuvia lukivat ehkä enemmän miehet, mutta nykyisin ainakin meidän asiakaskunnassa molempia on yhtä paljon. Manga-sarjakuvat ovat suosiossa erityisesti naisten keskuudessa. Vanhempi väki lukee paljon lapsuudesta tuttuja sarjakuvia ja nuoremmat sitten muita, toimitusjohtaja vastaa.
Ojan mukaan sarjakuvan tila on tällä hetkellä kahtalainen, mutta se on kasvattanut silti koko ajan arvostustaan.
– Taiteellisesti sarjakuva voi hyvin ja Suomessa tehdään alalla hyvää työtä. Arvostuksen lisääntymisestä kertoo se, että nykyisin saadaan myös apurahoja, ja onpa sarjakuvataiteilijoita nähty linnan juhlissakin. Silti kirjallisuuden kokonaismyynti on laskenut ja tilanne on toinen kuin 80- ja 90-luvuilla. Sosiaalisessa mediassa ja pelien parissa viihtyvän nuorison huomiosta on kova kilpailu.
Kaiken kaikkiaan tulevat vuodet näyttävät toimitusjohtajan mielestä kuitenkin positiivisilta.
– Liikevaihtomme on kasvanut joka vuosi. Laadukkaalle sarjakuvalle on jatkossakin kysyntää ja pyrimmekin tarjoamaan mahdollisimman laajan valikoiman asiakkaiden palvelemiseksi. Antikvariaateista löytyy vanhempia sarjakuvia, mutta uuden sarjakuvan myyjiä ei ole paljon, joten toiminnallemme on tarvetta, Oja pohtii.
Juhlavuoden kunniaksi Turun Sarjakuvakaupan blogissa julkaistiin kymmenvuotishistoriikki, joka on luettavissa osoitteessa blogi.sarjakuvakauppa.fi.
Jaakko Virrankoski
