MIELIPIDE. Liedon Keskusta jatkaa poliittista toimintaansa oman uuden hallituksensa johdolla tilanteessa, joka ulkopuolelta katsottuna näyttää jopa hieman murheelliselta. Valtakunnan tasolla kannatus galluppien mukaan on reilut 10 prosenttia, vaikkakin sen pitäisi olla lähempänä 20 prosenttia. Onko vastuunkannosta tullut vakava uhka ihmisille vai onko Keskustalaisuuden arvot realismin turvin liian tuntematon käsite nykypäivänä?
Keskusta pyrkii mahdollistamaan jokaiselle riittävät ja tasapuoliset palvelut asuinalueeseen katsomatta ja näin varmistamaan ajatuksen ”pidä koko Suomi asuttuna”. Markkinatalouden näkökulmasta se ei välttämättä ole kustannustehokkain toimintamalli, mutta se takaa kaikille oman arvomaailman mukaisen mahdollisuuden kantaa vastuuta asuinpaikastaan, asuinalueestaan, perheestään ja kaikesta siitä mikä on realistisesti mahdollista.
Tämä sama periaate kantaa myös Liedon Keskustan toimintaa kuntapolitiikassa, on tärkeää pitää koko kunta asuttuna niin hyvin kuin se on realistisesti mahdollista. Tuntuu vain siltä, että moni näkee tämän uhkana luonnolliselle kehitykselle ja pyrkii poistamaan palveluita häikäilemättä miettimättä sen enempää alueiden arvomaailmaa, kuin nykypäivän realismia, tähän VASTUUNKANTOON on vaikea yhtyä.
Keskustalaista vastuunkantoa ei haluttu viime kuntavaalien jälkeen Liedon päätöksentekoon, vaikkakin Liedon Keskusta sai kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä kunnan alueella. Erilaiset liitot ja sopimukset puolueiden välillä pitivät huolen, ettei Keskustalle jäänyt selkeää mahdollisuutta päätöksentekoon, vaan jäimme kunnassa ns. oppositio asemaan. Pari vuotta ehti kulua päätöksentekoa sillä seurauksella, että kunnan talous on saatu pahasti alijäämäiseksi, voisi jopa sanoa kunnan purjehtineen liian kauan myötäisessä kohti matalikkoa ja vasta kun köli otti pohjaan, huomattiin suunnan olevan väärä.
Aloitettiin mitattavat sopeuttamisneuvottelut, tilattiin erikoisia konsulttiarviota ja aloitettiin jopa ryhmäpuheenjohtajien palaverit, jotka tosin hyvään päätöksentekotapaan olisi pitänyt aloittaa jo heti edellisten kuntavaalien jälkeen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Palavereissa on yksi erikoisuus, yleensä puolueiden ryhmillä on yksi puheenjohtaja, mutta Liedossa suurimmalla puolueella niitä on kolme mukana neuvotteluissa. Onko nyt niin, ettei suurin olekaan vahvin vaan heikoin, vai eikö ole riittävää luottamusta kenelläkään puolueessa?
Miten sopeuttamistoimet ovat vaikuttaneet? Pienet viranhaltijapäätöksillä tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet veneen pinnalla, mutta köli on tiukasti edelleen pohjassa. Suuria ja merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan, useita on aloitettu, mutta mitään ei ole saatu kunnolla maaliin. Useasta toimenpiteestä puhutaan pitkän aikavälin tulona, mutta realistisesti kaikki lopettamiset ja poistamiset vaikuttavat vain kerran, joten tässäkin kaivataan vastuunkantoon realismia.
Esimerkkinä tämän hetkisestä päätöksentapamenettelystä voisi nostaa esille Tarvasjoen liikuntatilan, jota on jo keväästä 2018 asti pyöritelty lautakuntien, hallituksen ja valtuuston välillä saamatta asiaan mitään selkeää ratkaisua. Erikoisemmaksi se muuttui vielä kuulemistilaisuudessa, joka koski kunnan suunnittelemia sopeuttamistoimia, jossa kunnanjohtaja totesi asian tulleen jo osittain päätetyksi talousarviopäätöksessä. Talousarviossa Tarvasjoen liikuntasalin kooksi oli kirjattu 260 neliötä, reilun viikon kuluttua lautakunnassa pyydettiin samasta asiasta lausuntoa, mutta koot salin osalta olivat 200 tai 290 neliötä. Lausunto pyyntö tuli kunnanhallitukselta, jossa kunnanjohtaja toimii esittelijnä. Kuulemistilaisuudessa kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoi, ettei mitään ollut vielä päätetty, no jos tätä menoa jatketaan, ei tulla mitään päättämäänkään.
Kuka kantaa viimekädessä vastuuta? Vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt ovat niitä, jotka kantavat vastuun päätöksistä ja valvovat sekä vastaavat kunnan taloudesta. Meidän tehtävä on valvoa, että päätöksiin vaadittavat selvitykset on tehty parhaalla mahdollisella tavalla ja kattavat kaiken sen tiedon, jolla turvataan hyvä päätöksenmenettelytapa. Näin toimiessa voidaan päätökset tehdä tietäen, että niissä on huomioitu arvopohja, realismi ja kyky kantaa vastuuta. Liikuntatlla ja sekä monet muut asiat saataisiin kyvykkäästi maaliin, jos selvitykset tehtäisiin ilman etukäteen tehtyä poliittista päätöstä.
Mitä vuosi 2020 tuo tullessaan? Päätöksenteko tulee entisestään vaikeutumaan. Poliittisten puolueiden ehdokashaku käynnistyy, kaikki haluavat olla hyviä, kipeisiin päätöksiin ei ole tarvittavaa rohkeutta. Vastuunkannosta on seurauksensa ja se näkyy tällä hetkellä Keskustan kannatuksessa.
Huolimatta kannatuksen laskusta, uskon Keskustan aatteen mukaisen arvopohjan, realismin ja kyvyn kantaa vastuuta olevan usealle tärkein tapa toimia oikein elämässään.
Keskusta ei ole koskaan ollut yhden asian ryhmä, eikä myöskään trendi millekkään ajalle.
Varmaa on kuitenkin, että vuonna 2021 kuntavaaleissa tarvitaan muutos tämän hetkiseen poliittiseen päätöksentekoon Liedossa. Pelkkä laakereiden rasvaaminen ei riitä, vaan niitä pitää vaihtaa laadukkaampiin.
Keskustan Liedon py.
Pj. Juha Marjomaa
