Kahdestoista Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko käynnistyi Laitilassa sunnuntaina 19. tammikuuta. Runsaasti erilaisia tapahtumia sisältävän viikon teemana on tänä vuonna liike. Kustaan Kalaaseissa oppaat kertoivat, minkälaista liikehdintää Laitilassa on tapahtunut.
LAITILA. Kulttuuriviikkoa on vietetty Laitilassa vuodesta 2009 lähtien tammikuun viimeisellä viikolla teollisuusneuvos Kustaa Hiekan elämäntyön kunnioittamiseksi. Ajankohta on sama, jolloin Kustaa Hiekan Lukutupa vihittiin käyttöön Suomen maaseudun ensimmäiseksi kirjastorakennukseksi vuonna 1938. Varat rakentamiseen lahjoitti Laitilassa syntynyt kultaseppä, teollisuusneuvos Kustaa Hiekka (1855–1937).
Kulttuuriviikkojen järjestelyistä vastaa Laitilan kaupungin sivistystoimi yhdessä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa.
Juhlaviikko alkoi Poukan talossa Laitilan Oppaat ry:n järjestämillä Kustaan Kalaaseilla ja jatkui avajaisjuhlakulkueella valoteoskohteiden kautta terveyskeskukselta kaupungintalon pihalle, jossa Tulisirkusryhmä Flamma esiintyi. Avajaispäivän päätökseksi Vakka-Suomen musiikkiopiston opettajat esiintyivät Laitila-salissa.
Kavalkaadi ”Liikehdintää Laitilassa”
Kustaan Kalaaseja vietettiin tänä vuonna kuudetta kertaa ”ohjelmallisina kahvikekkereinä”.
Lea Koskinen toivotti kuulijat tervetulleeksi aloittamaan liike-teemaista kulttuuriviikkoa.
− Laitilaan on tultu jo tuhansia vuosia sitten ja täältä on myös lähdetty pois. Kuusi opasta tulee kertomaan teille pintaraapaisun omista aiheistaan: miten tänne ja täältä on liikuttu.
− Pohjoisesta saamelaisia tuli näille seuduille jo pian jääkauden jälkeen. He olivat kalastajia ja metsästäjiä, ja siirtyivät maanviljelyksen yleistyessä muualle, kertoi Jukka Veranen.
− Pohjoisesta tulivat myös Laitila-Uusikaupunki -tien rakentajat 1953. Monilla laitilalaisilla taas on nykyään lomamökkejä pohjoisessa, joten liikettä on tapahtunut molempiin suuntiin, hän jatkoi.
Viikinkiajan asuun pukeutunut Virpi Rantala totesi, että vuosia 800−1050 on tutkittu melko vähän, mutta monia asioita kuitenkin tiedetään.
− Viikinkiaikaan ilmasto on ollut lämpimämpää. Nyt ollaan ehkä taas menossa viikinkiaikaisiin sääolosuhteisiin. Suomea asuttivat silloin lappalaisten lisäksi suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset. Tällä alueella asuivat suomalaiset, joiden kieli muistutti jo nykysuomea. Pystyisimme hyvin kommunikoimaan silloisten lounaissuomalaisten kanssa, Rantala sanoi.
Etupäässä pohjanmaalta ja karjalasta saapuivat ”jokikonnat” kuivattamaan Laitilan Valkojärveä. Työtä tehtiin kolmessa vaiheessa vuosina 1899−1905, 1934−1939 ja 1952−1960.
− Palkka oli melko hyvä. Tapaturmia oli vähän, vaikka elämäntapa oli vähintäänkin kirjavaa. Raskas työ vaati raskaat huvit. Oli tappeluita, väkijuomien käyttöä, perheitä särkyi, aviottomia lapsiakin syntyi. Osa jokimiehistä avioitui ja jäi pysyvästi paikkakunnalle, luonnehti Seppo Paavola silloista työn perässä muuttoa.
− Vuosina 1860−1940 lähdettiin suurin joukoin Pohjois-Amerikkaan, Kanadaan jopa Australiaan paremman elämän toivossa, miehet kaivosmiehiksi ja metsätöihin, naiset palvelusväeksi. Pohjanmaalta lähti eniten, Laitilan seudulta kolmanneksi eniten väkeä, kertoi Kirsti Vuorela.
− Myös Kustaa Hiekan kasvattipoika Yrjö Johannes Sigismund Trygg lähti Amerikkaan. Hän oli ylioppilas, ja hänestä piti tulla metsänhoitaja. Maailmanmatkaaja Kustaa Hiekka tapasi kasvattipoikansa myöhemmin Amerikassa maalarina rakennustyömaalta, Vuorela jatkoi.
Laitilan seudulle tuli myös sodan jälkeen Karjalan siirtolaisia.
− Vuonna 1940 nuijamaalaiset tulivat ensin, sitten metsäpirttiläiset. 1945 on ollut kaiken kaikkiaan viitisensataa siirtolaista. Kulttuurishokki on aluksi ollut aikamoinen: eriluonteisia ihmisiä, osalla vielä eri uskontokin, kertoi Annikki Nyholm.
”Vakkasuomalaisen toinen silmä katsoo aina merelle.”
Vanha sanonta pitää ehkä osittain vieläkin paikkansa, vaikka Vakka-Suomessa on totuttu tulijoihin. Kannattaa olla varovainen, kun tulee uutta väkeä.
− Yhä useammalla laitilalaisella on nykyisin ulkomaalaisia naapurissa, sama tilanne oli silti jo lähes 2000 vuotta sitten, totesi Ritva Antola.
− Esimerkiksi viime kesänä Laitilassa oli 600 vakinaista ulkomaalaista, kausityöntekijöitä oli saman verran.
Samalla työpaikalla voi olla 15 eri kansallisuutta. Varsinkin kesäaikaan Laitila on hyvin kansainvälinen paikka, Antola lisäsi.
Helka Suomi
